Rakennusperintö ja käyttötarkoituksen muutokset : Kohteena Suomen kasarmien puinen kasarmirakennus
Achrén-Ventä, Anne-Mari (2020)
Lataukset:
2020
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Architecture, MSc (Arch)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004263787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004263787
Tiivistelmä
Rakennusperintömme koostuu kaikkien aikakausien rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä, niin merkittävistä kuin mitättömistä kohteista. Rakennusperintömme takia voimme kokea historiaamme todellisen ympäristön kautta ja siksi sen säilyminen myös tuleville sukupolville on erityisen tärkeää. Rakennetun ympäristön säilymistä voidaan edesauttaa viranomaistoimin ja suojelupäätöksin. Tärkeimmässä roolissa ovat kuitenkin rakennusten jokapäiväiset käyttäjät, sillä rakennusten
oikeanlainen käyttö ja ylläpito ovat niiden säilymisen elinehto.
Huolimattoman käytön ja ylläpidon lisäksi rakennusten käyttämättömyys on rakennusperinnön säilymisen suurimpia uhkia. Rakennusten alkuperäisten käyttötarkoitusten muuttuessa tai kokonaan lakatessa rakennus uhkaa jäädä käyttämättä, ellei sille osoiteta uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa täytyy rakennukseen useimmiten myös tehdä muutostoimenpiteitä käyttäjien uusien tarpeiden kohtaamiseksi.
Muutostyön suunnittelussa tulisi pyrkiä mahdollisimman pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tämä on mahdollista toteuttaa muuntojoustavin ratkaisuin. Muunneltavuus mahdollistaa käyttäjien muuttuvien tarpeiden huomioimisen ja tulevien muutosten toteuttamisen pienin toimenpitein. Muuntojoustavuuden tärkeys korostuu, kun kyseessä on historiallisesti arvokas rakennus. Muunneltavat rakenteet voidaan toteuttaa vähäeleisinä ja selkeästi erillisinä ratkaisuina olemassa olevista rakenteista, jolloin niiden muunneltavuus ja purkaminen alkuperäiset rakenteet säilyttäen on mahdollista.
Tässä työssä rakennusperinnön ja käyttötarkoituksen muutosten aiheita käsitellään kirjallisuuden lisäksi suunnittelukohteen kautta. Kohderakennuksena toimii Hämeenlinnan Suomen kasarmeilla sijaitseva, 1880-luvulla rakennettu puinen miehistörakennus, joka on rakennustyyppinsä parhaiten säilyneitä yksilöitä. Rakennus on suojeltu kaavassa ja Suomen kasarmien alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kohderakennuksen ainutlaatuisuus, erinomainen kunto ja puuttuva käyttötarkoitus tekevät siitä haastavan mutta samalla myös potentiaalia täynnä olevan suunnittelukohteen. Rakennuksen selkeä pohjaratkaisu mahdollistaa monenlaisia käyttötarkoituksia, joiden toteuttamista tämän työn suunnitteluosuudessa esitellään.
oikeanlainen käyttö ja ylläpito ovat niiden säilymisen elinehto.
Huolimattoman käytön ja ylläpidon lisäksi rakennusten käyttämättömyys on rakennusperinnön säilymisen suurimpia uhkia. Rakennusten alkuperäisten käyttötarkoitusten muuttuessa tai kokonaan lakatessa rakennus uhkaa jäädä käyttämättä, ellei sille osoiteta uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa täytyy rakennukseen useimmiten myös tehdä muutostoimenpiteitä käyttäjien uusien tarpeiden kohtaamiseksi.
Muutostyön suunnittelussa tulisi pyrkiä mahdollisimman pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tämä on mahdollista toteuttaa muuntojoustavin ratkaisuin. Muunneltavuus mahdollistaa käyttäjien muuttuvien tarpeiden huomioimisen ja tulevien muutosten toteuttamisen pienin toimenpitein. Muuntojoustavuuden tärkeys korostuu, kun kyseessä on historiallisesti arvokas rakennus. Muunneltavat rakenteet voidaan toteuttaa vähäeleisinä ja selkeästi erillisinä ratkaisuina olemassa olevista rakenteista, jolloin niiden muunneltavuus ja purkaminen alkuperäiset rakenteet säilyttäen on mahdollista.
Tässä työssä rakennusperinnön ja käyttötarkoituksen muutosten aiheita käsitellään kirjallisuuden lisäksi suunnittelukohteen kautta. Kohderakennuksena toimii Hämeenlinnan Suomen kasarmeilla sijaitseva, 1880-luvulla rakennettu puinen miehistörakennus, joka on rakennustyyppinsä parhaiten säilyneitä yksilöitä. Rakennus on suojeltu kaavassa ja Suomen kasarmien alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kohderakennuksen ainutlaatuisuus, erinomainen kunto ja puuttuva käyttötarkoitus tekevät siitä haastavan mutta samalla myös potentiaalia täynnä olevan suunnittelukohteen. Rakennuksen selkeä pohjaratkaisu mahdollistaa monenlaisia käyttötarkoituksia, joiden toteuttamista tämän työn suunnitteluosuudessa esitellään.