Flight from the Light: Challenging the Ideals of the Enlightenment in the Works of Robert W. Chambers and H.P. Lovecraft
Takku, Antti (2020)
Takku, Antti
2020
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma - Master's Programme in English Language and Literature
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004273826
Tiivistelmä
The Enlightenment Movement of the 18th century was a significant influence in the history of Western philosophy, and in many regards the influence of the Enlightenment is still present in the 21st century. The Enlightenment has been examined in a wide range of texts, ranging from academic papers to works of fiction. This thesis examines how the ideals of the Enlightenment are examined and criticized in the works of Robert W. Chambers (1865-1933) and H.P. Lovecraft (1890-1933). These ideals of the Enlightenment include the concept of unrestricted pursuit of knowledge, the rejection of myths and an optimistic approach to human abilities and the pursuit of knowledge. In the literary works of Chambers and Lovecraft these ideals are portrayed in a more negative light, and the pursuit of knowledge often acts as the catalyst that eventually brings horror, insanity and at times even death to the protagonists of Chambers and Lovecraft.
Chambers and Lovecraft utilize two fictional books in their criticism of the ideals of the Enlightenment: “The King in Yellow” for Chambers and “The Necronomicon” for Lovecraft. Using these two fictional books Chambers and Lovecraft create narratives that examine the dark side of knowledge and the limitations of human understanding. Through these fictional books Chambers and Lovecraft frame the key elements of criticism of the Enlightenment’s ideals: an overtly optimistic relationship with knowledge, fascination with the myths that the movement sought to dismiss, and the naivety of the movement’s goals and ideals. 1700-luvun valistusaate oli merkittävä vaikuttaja länsimaisen filosofian historiassa ja sen vaikutus näkyy yhä 2000-luvulla. Valistusaatetta on tarkasteltu monissa eri teoksissa aina akateemisista teksteistä fiktiivisiin teoksiin. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten Robert W. Chambers (1865-1933) ja H.P. Lovecraft (1890-1933) käsittelevät ja kritisoivat valistuksen ihanteita teoksissaan. Näihin Chambersin ja Lovecraftin kritisoimiin valistuksen ihanteisiin kuuluvat muun muassa rajoittamaton tiedon tavoittelu, myyttien kieltäminen sekä optimistinen suhtatutuminen ihmisen älyllisiin kykyihin ja hänen haluunsa tavoitella tietoa. Teoksissaan he kuvaavat näitä ihanteita negatiivisesti, ja protagonistin tiedon tavoittelu aloittaakin usein kauhean ja traagisen tapahtumaketjun, joka lopulta ajaa hänet hulluuteen ja joskus jopa kuolemaan.
Chambers ja Lovecraft hyödyntävät molemmat valistuksen kritiikissään fiktiivisiä teoksiaan. Chambersin ”Keltaisen Kuninkaan” (”The King in Yellow”) ja Lovecraftin ”Necronomiconin” avulla he luovat kertomuksia joissa tarkastellaan tiedon synkkiä puolia ja ihmisen ymmärryksen rajallisuutta. ”Keltaista Kuningasta” ja ”Necronomiconia” hyödyntäen Chambers ja Lovecraft tuovat esille valistusihanteiden keskeisimmät epäkohdat; liian optimistisen suhtautumisen tietoon, kiinnostuksen aatteen itsensä halveksumia myyttejä kohtaan sekä valistuksen tavoitteiden ja ihanteiden naiiviuden.
Chambers and Lovecraft utilize two fictional books in their criticism of the ideals of the Enlightenment: “The King in Yellow” for Chambers and “The Necronomicon” for Lovecraft. Using these two fictional books Chambers and Lovecraft create narratives that examine the dark side of knowledge and the limitations of human understanding. Through these fictional books Chambers and Lovecraft frame the key elements of criticism of the Enlightenment’s ideals: an overtly optimistic relationship with knowledge, fascination with the myths that the movement sought to dismiss, and the naivety of the movement’s goals and ideals.
Chambers ja Lovecraft hyödyntävät molemmat valistuksen kritiikissään fiktiivisiä teoksiaan. Chambersin ”Keltaisen Kuninkaan” (”The King in Yellow”) ja Lovecraftin ”Necronomiconin” avulla he luovat kertomuksia joissa tarkastellaan tiedon synkkiä puolia ja ihmisen ymmärryksen rajallisuutta. ”Keltaista Kuningasta” ja ”Necronomiconia” hyödyntäen Chambers ja Lovecraft tuovat esille valistusihanteiden keskeisimmät epäkohdat; liian optimistisen suhtautumisen tietoon, kiinnostuksen aatteen itsensä halveksumia myyttejä kohtaan sekä valistuksen tavoitteiden ja ihanteiden naiiviuden.