The Boy Is Special, But What Kind of Special? No one Ever Says: The Construction of Masculine Identity in J.M. Coetzee’s Scenes from Provincial Life

Abstract

Tämä pro-gradu tutkielma käsittelee maskuliinisen identiteetin rakentumista ja kehittymistä J.M. Coetzeen romaanitrilogiassa Kohtauksia syrjäisestä elämästä (Scenes from Provincial Life). Trilogian tapahtumapaikkoina toimivat jälkikolonialistinen Etelä Afrikka sekä Iso Britannia. Tutkielma sijoittuu jälkikolonialistisen ja erityisesti diasporakirjallisuuden tutkimukseen.

Tutkielman teoriapohjan keskiössä on kaksi Homi Bhabhan kehittelemää teoriaa: mimicry ja hybridity, sekä R.W. Connellin käsite hegemonisesta maskuliinisuudesta. Yhdistän tutkielmassani Bhabhan teoriat maskuliinisen identiteetin rakentumiseen Coetzeen trilogiassa. Mimicry trilogian tapauksessa viittaa jäljittelyyn, jota päähenkilö harjoittaa yrittäessään tulla brittiläisen siirtomaaisännän kaltaiseksi. Hybridity sen sijaan merkitsee identiteetin välimuotoa, joka syntyy, kun siirtomaalainen yksilö omaksuu piirteitä sekä omasta että siirtomaaisännän kulttuurista. Trilogian päähenkilö yrittää päästä eroon tällaisesta identiteetistä harjoittaessaan maskuliinisuutta. Tämän lisäksi teoriaosiossa käsitellään sosiologisia tutkimuksia liittyen maskuliinisuuteen sekä diasporakirjallisuutta.

Tutkielmani analyysi käsittelee päähenkilön maskuliinisen identiteetin kehittymistä romaani kerrallaan. Ensimmäiseksi tarkastelen päähenkilön identiteetin rakentumista lapsuudessa, ja miten yksilö pyrkii rakentamaan identiteettinsä yhteisön maskuliinisen hegemonian kaltaiseksi. Toiseksi käsitelen päähenkilön identiteetin rakentumista diasporassa, jossa hän yrittää irtautua kotiyhteisönsä normeista jäljittelemällä kuvittelemansa siirtomaaisännän maskuliinisuutta ja samalla luoden itse oman patriarkaalisen valtarakenteensa. Viimeiseksi tarkastelen, miten tämä valtarakenne hajoaa hänen palatessaan kotiyhteisöönsä Etelä Afrikkaan.

Tulen tutkielmassani päätelmään, että Coetzeen romaanitrilogiassa päähenkilön maskuliinisen identiteetin rakentuminen ilmenee kolmannen persoonan kerronnan kasvattaessa hänen toimijuuttaan. Tätä korostaa fokalisoidun päähenkilön luoma kuvitteellinen hierarkia, jonka mukaan hän jäljittelee siirtomaaisännän patriarkaalisia toimia. Lisäksi tulen siihen johtopäätökseen, että tämä hierarkia murenee kerronnan muuttuessa ensimmäisen persoonan multinarratiiviksi, jossa päähenkilön toimia tarkastelevat fokalisoidut naiskertojat paljastavat jäljittelyn sekä kuvitellun patriarkaalisen hierarkian hajanaiseksi illuusioksi.

This master’s thesis explores the construction and development of masculine identity in J.M. Coetzee’s trilogy of novels, Scenes from Provincial Life. The trilogy takes place in the postcolonial South Africa, as well as Great Britain. The thesis situates itself in postcolonial literature and more specifically diaspora literature studies.

Homi Bhabha’s theories on mimicry and hybridity and R.W. Connell’s concept of hegemonic masculinity are at the centre of the theoretic framework of this thesis. I connect Bhabha’s theories with the construction of masculine identity in Coetzee’s trilogy. Mimicry is established in the trilogy when the protagonist tries to become like the British colonizer. Hybridity on the other hand is established when colonized subjects adopt features from both their own culture as well as the culture of the colonizer. The protagonist of the trilogy attempts to discard hybridity when he performs his masculinity. The theoretic framework also presents sociological studies concerning masculinity as well as studies on diaspora literature.

In the analysis of the thesis I study the development of the protagonist’s masculine identity novel at a time. Firstly, I examine the protagonist’s childhood and how the subject tends to conform to the hegemonic masculinity present in the community. Secondly, I present how the protagonist’s identity constructs in diaspora where he attempts to detach from his home community’s norms by mimicking the colonizer, which results in creation of his own patriarchal hierarchy. Finally, I explore how this hierarchy deconstructs, as he returns to his home community in South Africa.

I state in my thesis that in Coetzee’s trilogy the construction of the protagonist’s masculine identity is established, as the third person narrative begins to strengthen his agency. This is emphasised when the focalised protagonist creates an imagined hierarchy according to which he mimics the masculine performances of the colonizer. In addition, I conclude that this hierarchy is deconstructed when the narrative becomes first person multi-narrative in which the protagonist’s actions are examined by women narrators who reveal the mimetic behaviour and the imagined patriarchal hierarchy to be only an incoherent illusion