Fortnite on sirpalesukupolven yhteinen kokemus : Opettajien näkemyksiä Fortnitesta
Pihko, Martti (2020)
Pihko, Martti
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004263776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004263776
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään opettajien näkemyksiä pelistä nimeltä Fortnite. Fortnite on ollut viimeiset vuodet esillä niin julkisuudessa, kuin oppilaiden puheissa ja tekemisissä. Keskustelu on pyörinyt pääasiassa pelin ikärajan (PEGI 12) noudattamatta jättämisessä, pelin pelaamisen aiheuttamista vaikutuksista sekä Fortniten luomasta tanssi-innostuksesta. Tästä keskustelusta syntyikin idea tutkimukseen ja tutkimuskysymysten muodostumiseen.
Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kahteen eri opettajille suunnattuun Facebook-ryhmään. Vastauksia kertyi yhteensä 254 kappaletta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla tekemällä pääasiassa frekvenssilaskelmia ja ristiintaulukointeja. Kysymysten välistä korrelaatiota tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Tämä tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten opettajat suhtautuvat Fortniteen? 2. Miten opettajat suhtautuvat ikärajoihin? 3. Miten opettajat suhtautuvat Fortniten sivuilmiöihin? Lisäksi tutkimus selvittää miten opettajien kokemus Fortnitesta tai harrastuneisuus pelejä kohtaan vaikuttaa kysymyksiin vastaamiseen.
Tutkimus osoitti, että opettajat, jotka ovat pelanneet Fortnitea suhtautuvat peliin positiivisemmin kuin ne, jotka eivät olleet peliä itse pelanneet. Yleisesti ottaen opettajat eivät kokeneet Fortniten pelaamista hyödyksi oppilaille. Kyselyyn vastanneet opettajat suhtautuvat videopelien ikärajoihin tiukemmin kuin muihin ikärajoihin. Pelaamisen harrastuneisuuden ja ikärajoihin kevyemmin suhtautumisen välillä löytyy tilastollisesti merkitsevä yhteys. Opettajat suhtautuvat Fortnite-tansseihin positiivisesti, mutta muihin sivuilmiöihin negatiivisesti. Opettajat eivät myöskään olleet innoissaan Fortniten saapumisesta alakouluun koulutöiden muodossa, sillä vajaa puolet opettajista piti niitä sopimattomina. Kuitenkin Fortnite on otettu mukaan opetukseen, sillä reilu enemmistö on tanssinut Fortnite-tansseja oppitunneilla.
Tutkimusta voisi monipuolistaa selvittämällä opettajien näkemyksiä aiheesta myös laadullisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa mitkä tekijät vaikuttavat opettajien tiukempaan suhtautumiseen digitaalisia pelejä kohtaan niin ikärajojen kuin asenteiden puolesta. Tämä olisi tärkeää, jotta hahmotetaan kuinka laajasti opettajat ymmärtävät kasvavaa digitaalisten pelien kulttuuria ja sen vaikutuksia kouluun ja lapsiin.
Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kahteen eri opettajille suunnattuun Facebook-ryhmään. Vastauksia kertyi yhteensä 254 kappaletta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla tekemällä pääasiassa frekvenssilaskelmia ja ristiintaulukointeja. Kysymysten välistä korrelaatiota tutkittiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla.
Tämä tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten opettajat suhtautuvat Fortniteen? 2. Miten opettajat suhtautuvat ikärajoihin? 3. Miten opettajat suhtautuvat Fortniten sivuilmiöihin? Lisäksi tutkimus selvittää miten opettajien kokemus Fortnitesta tai harrastuneisuus pelejä kohtaan vaikuttaa kysymyksiin vastaamiseen.
Tutkimus osoitti, että opettajat, jotka ovat pelanneet Fortnitea suhtautuvat peliin positiivisemmin kuin ne, jotka eivät olleet peliä itse pelanneet. Yleisesti ottaen opettajat eivät kokeneet Fortniten pelaamista hyödyksi oppilaille. Kyselyyn vastanneet opettajat suhtautuvat videopelien ikärajoihin tiukemmin kuin muihin ikärajoihin. Pelaamisen harrastuneisuuden ja ikärajoihin kevyemmin suhtautumisen välillä löytyy tilastollisesti merkitsevä yhteys. Opettajat suhtautuvat Fortnite-tansseihin positiivisesti, mutta muihin sivuilmiöihin negatiivisesti. Opettajat eivät myöskään olleet innoissaan Fortniten saapumisesta alakouluun koulutöiden muodossa, sillä vajaa puolet opettajista piti niitä sopimattomina. Kuitenkin Fortnite on otettu mukaan opetukseen, sillä reilu enemmistö on tanssinut Fortnite-tansseja oppitunneilla.
Tutkimusta voisi monipuolistaa selvittämällä opettajien näkemyksiä aiheesta myös laadullisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa mitkä tekijät vaikuttavat opettajien tiukempaan suhtautumiseen digitaalisia pelejä kohtaan niin ikärajojen kuin asenteiden puolesta. Tämä olisi tärkeää, jotta hahmotetaan kuinka laajasti opettajat ymmärtävät kasvavaa digitaalisten pelien kulttuuria ja sen vaikutuksia kouluun ja lapsiin.