Ilta-ajan pedagogiikka vuorohoidossa ja iltahoidossa

Abstract

Tämä laadullinen tutkimus käsittelee varhaiskasvatuksen vuorohoito- ja iltahoitoryhmien pedagogiikan rakentamisen käytäntöjä ilta-ajan toiminnassa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan ilta-aikana vuorohoidossa ja iltahoidossa työskentelevien varhaiskasvattajien tulkintoja pedagogiikan merkityksestä iltaajan toiminnassa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Anna Siippaisen määrittelemät vuorohoidon lasten ja aikuisten läheisyyttä ja etäisyyttä koskevat vaikutustekijät, sekä vuorohoidon sukupolvisuhteita ohjaavat rationaliteetit. Tutkimusaineisto koostui kahdesta haastattelusta, joihin osallistui yhteensä kolme vuorohoidossa tai iltahoidossa ilta-aikana työskentelevää varhaiskasvattajaa. Haastatteluihin osallistui varhaiskasvattajia yhteensä kahdesta samassa kunnassa sijaitsevasta vuorohoitoa tai iltahoitoa tarjoavasta varhaiskasvatusyksiköstä. Haastatteluista toinen järjestettiin ryhmähaastatteluna toteutettavana teemahaastatteluna, mutta Koronavirus Covid-19:n aiheuttamassa poikkeustilanteessa toinen haastatteluista jouduttiin järjestämään puhelinhaastatteluna toteutettavana yksilöhaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavien suostumuksella, ja aineistonkeruuvaiheen päätyttyä nauhoitteet litteroitiin. Lopulta aineisto analysoitiin teemoittelun keinoin. Tutkimus osoittaa, että vuorohoidon ja iltahoidon ilta-ajan pedagogiikan rakentamiseen liittyy monenlaisia erityispiirteitä ja -käytäntöjä. Ilta-ajan pedagogiikan merkitystä koskevat tulkinnat tukevat ja perustelevat ilmi tuotuja käytäntöjä asianmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vuorohoidon ja iltahoidon ilta-ajan pedagogiikan rakentamisen käytäntöjä, sekä varhaiskasvattajien tulkintoja pedagogiikan merkityksestä ilta-aikana kuvaavia tekijöitä ovat arjen pedagogiikka, sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot vapaassa leikissä, aito läsnäolo, kodinomaisuus, tavaroiden saatavuus, liikkumisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen, iltojen joustavuus ja soveltaminen, lasten osallisuus, sekä hyvinvointi. Edellä mainitut vuorohoidon ja iltahoidon iltaajan pedagogiikan osatekijät ovat ajoittain vahvastikin kytköksissä toisiinsa. Vuorohoidon ja iltahoidon ilta-ajan pedagogiikkaa kerrottiin toteutettavan arjen pedagogiikkaa ja kodinomaisuutta arvostavalla otteella. Puheessa korostui myös vahvasti pedagogiikan tunnistamisen merkitys. Ilta-ajan rauhallisuus tulkittiin vahvuudeksi sekä lasten yksilöllisen huomioimisen että osallisuuden toteutumisen kannalta. Tilaratkaisujen avulla lapsille mahdollistettiin vapaa liikkuminen. Tämän lisäksi tavaroiden saatavuuteen kerrottiin kiinnitettävän paljon huomiota. Pedagogiikkaa ei kuitenkaan kuvattu vuorohoidon ja iltahoidon vahvan muuttuvuuden vuoksi kovin suunnitelmalliseksi.