Tietokirjan monet funktiot kääntäjän käsissä: Tapausesimerkkinä ruotsinkielinen tietokirja MOSSA – från skog till trädgård och kruka
Ylönen, Maija (2020)
2020
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004253764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004253764
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on tietokirjallisuuden kääntäminen funktionaalisesta näkökulmasta. Tapausesimerkkinä on ruotsalainen sammaltietokirja MOSSA – från skog till trädgård och kruka (176 sivua; Nordström 2018), joka on oma käännöstoimeksiantoni. Mossassa on erilaisia tekstejä ja näkökulmia ja se on tyyliltään kerronnallinen, joten se on haaste kääntäjälle.
Tietokirjallisuuden moninaisuus johtaa siihen, että tietokirjoja luetaan monista syistä ja niillä on siten erilaisia funktioita. Tekstin funktio eli viestintätehtävä on tärkeä työkalu myös kääntäjälle, koska se kertoo, mikä tekstin tarkoitus on ja voi siten auttaa käännösstrategian valinnassa. Tässä tutkielmassa selvitän, millaisia funktioita tutkimusaineiston teksteillä on ja millaisten käännösstrategioiden avulla ne tulisi siksi kääntää. Tutkin myös, millaiseen lukijaan aineisto viittaa ja tutkin, millainen rooli kustantajalla on tietokirjan suomennosprosessissa. Tutkimuksen kohteena ovat siis lähdeteksti, lukija ja kustantaja ja niiden väliset suhteet.
Kirjallinen aineisto koostuu 29:stä Mossan tekstistä (52 sivua). Aineiston analyysin taustalla on Juliane Housen (1997) funktionaalinen ekvivalenssiteoria, jonka mukaan hyvä käännös vastaa lähdetekstiä funktion osalta. Selvitän Housen lähdetekstianalyysilla tekstien funktiot ja kategorisoin ne Reissin ja Vermeerin (1986) tekstityyppiluokitusta (informatiivinen, operatiivinen, ekspressiivinen) hyödyntäen. Funktioiden perusteella pohdin, kannattaisiko ne kääntää näkyvästi eli vieraannuttavasti vai näkymättömästi eli kotouttavasti. Teen myös havaintoja tietokirjan lukijasta. Koska Housen mukaan samaa funktiota edustavat tekstit tulee kääntää samalla tavalla, hypoteesini on, että myös aineiston suositeltavat käännösstrategiat vaihtelevat funktion mukaan. Lisäksi selvitän kustantajan roolia haastattelemalla yhteensä neljää kustannus- ja suomennosalan asiantuntijaa kahdesta tietokirjakustantamosta (Minerva Kustannus ja Vastapaino) ja analysoin materiaalin sisällönanalyysilla (Tuomi & Sarajärvi 2018). Mossan kustantajan eli Minervan haastattelulla myös täydennetään lähdetekstianalyysia.
Analyysissa ja haastattelussa kävi ilmi, että aineiston yleisin funktio on informatiivinen. Valtaosalla tekstejä huomionarvoisia funktioita on kaksi: teoriatiedon välittämistä tuetaan esimerkiksi ekspressiivisillä piirteillä. Useimmat aineiston tekstit vaativat siis molempia strategioita, koska esimerkiksi kerronnallisuus vaatii kotouttamista mutta teoriatietoa ei voi muuttaa. Käännösstrategiat silti mukailevat funktiokategorioita, eli hypoteesi on oikea. Koko teoksen funktio on välittää tietoa ja soveltaa sitä eli se on enemmänkin harraste- kuin tietokirja.
Haastattelujen perusteella kustantajalla on suomennosprosessissa hallinnoiva rooli ja se voi vaikuttaa tietokirjan funktioon esimerkiksi teoksen nimeä muuttamalla. Lähdetekstillä on sopimusten ja käännösetiikan ansiosta silti prosessin korkein status. Kävi myös ilmi, että tietokirjassa ymmärrettävyys ja sujuva kielenkäyttö on yhtä tärkeää kuin asiasisällön oikeellisuus ja siten lukija ja hänen tietopohjansa ohjaavat ja suuntaavat suomennostyötä.
Tietokirjallisuuden moninaisuus johtaa siihen, että tietokirjoja luetaan monista syistä ja niillä on siten erilaisia funktioita. Tekstin funktio eli viestintätehtävä on tärkeä työkalu myös kääntäjälle, koska se kertoo, mikä tekstin tarkoitus on ja voi siten auttaa käännösstrategian valinnassa. Tässä tutkielmassa selvitän, millaisia funktioita tutkimusaineiston teksteillä on ja millaisten käännösstrategioiden avulla ne tulisi siksi kääntää. Tutkin myös, millaiseen lukijaan aineisto viittaa ja tutkin, millainen rooli kustantajalla on tietokirjan suomennosprosessissa. Tutkimuksen kohteena ovat siis lähdeteksti, lukija ja kustantaja ja niiden väliset suhteet.
Kirjallinen aineisto koostuu 29:stä Mossan tekstistä (52 sivua). Aineiston analyysin taustalla on Juliane Housen (1997) funktionaalinen ekvivalenssiteoria, jonka mukaan hyvä käännös vastaa lähdetekstiä funktion osalta. Selvitän Housen lähdetekstianalyysilla tekstien funktiot ja kategorisoin ne Reissin ja Vermeerin (1986) tekstityyppiluokitusta (informatiivinen, operatiivinen, ekspressiivinen) hyödyntäen. Funktioiden perusteella pohdin, kannattaisiko ne kääntää näkyvästi eli vieraannuttavasti vai näkymättömästi eli kotouttavasti. Teen myös havaintoja tietokirjan lukijasta. Koska Housen mukaan samaa funktiota edustavat tekstit tulee kääntää samalla tavalla, hypoteesini on, että myös aineiston suositeltavat käännösstrategiat vaihtelevat funktion mukaan. Lisäksi selvitän kustantajan roolia haastattelemalla yhteensä neljää kustannus- ja suomennosalan asiantuntijaa kahdesta tietokirjakustantamosta (Minerva Kustannus ja Vastapaino) ja analysoin materiaalin sisällönanalyysilla (Tuomi & Sarajärvi 2018). Mossan kustantajan eli Minervan haastattelulla myös täydennetään lähdetekstianalyysia.
Analyysissa ja haastattelussa kävi ilmi, että aineiston yleisin funktio on informatiivinen. Valtaosalla tekstejä huomionarvoisia funktioita on kaksi: teoriatiedon välittämistä tuetaan esimerkiksi ekspressiivisillä piirteillä. Useimmat aineiston tekstit vaativat siis molempia strategioita, koska esimerkiksi kerronnallisuus vaatii kotouttamista mutta teoriatietoa ei voi muuttaa. Käännösstrategiat silti mukailevat funktiokategorioita, eli hypoteesi on oikea. Koko teoksen funktio on välittää tietoa ja soveltaa sitä eli se on enemmänkin harraste- kuin tietokirja.
Haastattelujen perusteella kustantajalla on suomennosprosessissa hallinnoiva rooli ja se voi vaikuttaa tietokirjan funktioon esimerkiksi teoksen nimeä muuttamalla. Lähdetekstillä on sopimusten ja käännösetiikan ansiosta silti prosessin korkein status. Kävi myös ilmi, että tietokirjassa ymmärrettävyys ja sujuva kielenkäyttö on yhtä tärkeää kuin asiasisällön oikeellisuus ja siten lukija ja hänen tietopohjansa ohjaavat ja suuntaavat suomennostyötä.