Katsaus kunnan hallintoa koskeviin tilintarkastuskertomusten mukautuksiin vuosilta 2016–2018
Mikkonen, Juuli (2020)
Mikkonen, Juuli
2020
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004253766
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004253766
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kuntien mukautettuja tilintarkastuskertomuksia. Tilintarkastuksessa tarkastetaan vuosittain kunnan hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Mikäli tilintarkastajalla on jostain tarkastuksen kohteesta huomautettavaa, hän antaa mukautetun tilintarkastuskertomuksen. Tällöin tilintarkastuskertomus ei ole enää vakiomuotoinen. Mukautus voi koskea kunnan hallinnon hoitamista lain ja valtuuston päätösten vastaisesti, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan puutteellista järjestämistä, valtionosuuksista annettujen tietojen oikeellisuutta, kunnan tilinpäätöksen ja siihen kuuluvan konsernitilinpäätöksen laatimista säännösten ja määräysten vastaisesti tai tilinpäätöksen puutteellisten tietojen antamista tilikauden toiminnasta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.
Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin ”kuinka usein tilintarkastuskertomus on mukautettu?”, ”kuinka usein mukautettu tilintarkastuskertomus koskee hallintoa?” ja ”mihin hallinnon osaan mukautukset useimmiten kohdistuvat?”. Tutkimuksessa keskitytään Manner-Suomen 150:een asukasluvultaan suurimpaan kuntaan.
Tutkimusta varten kerättiin tilintarkastuskertomuksia vuosilta 2016–2018. Tarkasteltuja tilintarkastuskertomuksia läpikäydään yhteensä 450 kappaletta, ja ne muodostavat tutkimuksen aineiston. Tutkimus toteutetaan empiirisenä katsauksena, jossa pääpaino on aineiston kuvailussa muun muassa prosenttilukujen avulla. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja menetelmänä toimii sisällön erittely, jossa analysoinnin apuna käytetään aineiston kvantifiointia.
Tutkimustulosten mukaan 23,1 % kuntien tilintarkastuskertomuksista olivat tarkasteluajankohtana mukautettuja. Tutkimus osoittaa myös sen, että 47,0 % mukautetuista tilintarkastuskertomuksista koskee hallintoa ja 57,7 % hallintoa koskevista mukautuksista kohdistuu määrärahojen ylityksiin. Tutkimustulos tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa mukautusten määrä ja sisällöt ovat olleet samankaltaisia.
Tutkimuksen johtopäätösten mukaan kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä ei ole vähenemässä, vaikka käänne positiivisempaan suuntaan on havaittavissa. Tarkasteluajankohta on kuitenkin lyhyt, joten tämän perusteella ei ole mahdollista tehdä kiistattomia päätelmiä asiasta. Hallintoa koskevien mukautusten tarkastelun johtopäätösten mukaan runsaslukuisuus on ymmärrettävää, sillä siihen liittyy valtuuston monien eri päätösten noudattaminen. Tutkimuksessa nousee esiin mahdollinen osaamispuute, joka voi johtaa esimerkiksi budjetoinnin heikkouteen tai väärän budjetointitavan valitsemiseen. Tutkimuksen mukaan näillä voi olla vaikutusta määrärahojen ylityksiin liittyen.
Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymyksiin ”kuinka usein tilintarkastuskertomus on mukautettu?”, ”kuinka usein mukautettu tilintarkastuskertomus koskee hallintoa?” ja ”mihin hallinnon osaan mukautukset useimmiten kohdistuvat?”. Tutkimuksessa keskitytään Manner-Suomen 150:een asukasluvultaan suurimpaan kuntaan.
Tutkimusta varten kerättiin tilintarkastuskertomuksia vuosilta 2016–2018. Tarkasteltuja tilintarkastuskertomuksia läpikäydään yhteensä 450 kappaletta, ja ne muodostavat tutkimuksen aineiston. Tutkimus toteutetaan empiirisenä katsauksena, jossa pääpaino on aineiston kuvailussa muun muassa prosenttilukujen avulla. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja menetelmänä toimii sisällön erittely, jossa analysoinnin apuna käytetään aineiston kvantifiointia.
Tutkimustulosten mukaan 23,1 % kuntien tilintarkastuskertomuksista olivat tarkasteluajankohtana mukautettuja. Tutkimus osoittaa myös sen, että 47,0 % mukautetuista tilintarkastuskertomuksista koskee hallintoa ja 57,7 % hallintoa koskevista mukautuksista kohdistuu määrärahojen ylityksiin. Tutkimustulos tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa mukautusten määrä ja sisällöt ovat olleet samankaltaisia.
Tutkimuksen johtopäätösten mukaan kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä ei ole vähenemässä, vaikka käänne positiivisempaan suuntaan on havaittavissa. Tarkasteluajankohta on kuitenkin lyhyt, joten tämän perusteella ei ole mahdollista tehdä kiistattomia päätelmiä asiasta. Hallintoa koskevien mukautusten tarkastelun johtopäätösten mukaan runsaslukuisuus on ymmärrettävää, sillä siihen liittyy valtuuston monien eri päätösten noudattaminen. Tutkimuksessa nousee esiin mahdollinen osaamispuute, joka voi johtaa esimerkiksi budjetoinnin heikkouteen tai väärän budjetointitavan valitsemiseen. Tutkimuksen mukaan näillä voi olla vaikutusta määrärahojen ylityksiin liittyen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]