Kohti parempaa taloudellista huomista: Taloudellisen toimintakyvyn moniulotteinen vahvistaminen sosiaalityössä
Rantanen, Outi (2020)
Rantanen, Outi
2020
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243741
Tiivistelmä
Taloussosiaalityö on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa tehtävää sosiaalityötä, jonka tavoitteena on psykososiaalisten ja taloudellisten resurssien vahvistaminen, haitallisten taloudellisten käytäntöjen vähentäminen sekä taloudellinen osallisuus. Rakenteellinen taloussosiaalityö on poliittista asianajoa taloudellisesti syrjäytyneiden puolesta. Taloussosiaalityön tavoitteena on taloudellinen hyvinvointi, johon päästään taloudellisella toimintakyvyllä. Se muodostuu kyvystä ja mahdollisuudesta toimia taloudellisesti järkevällä tavalla.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten taloudellista toimintakykyä voidaan sosiaalityössä vahvistaa moniulotteisesti työmenetelmien, kohtaamisen ja asianajon ulottuvuuksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millainen taloussosiaalityön asiakasprosessi on, millaisia interventioita sosiaalialan ammattilaiset käyttävät ja millaisia osaamista heiltä edellytetään taloudellisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tutkimuksen ulkopuolelle oli rajattu toimeentulotukityö.
Tutkimusmetodina oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus, joka on yleiskatsaus tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen aineiston muodosti kymmenen sosiaalityön artikkelia, jotka oli kerätty pääosin Andor-tietokannasta ja jotka olivat Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista analysoitiin teorialähtöisesti sisällönanalyysin avulla eri ulottuvuuksissa, minkä lisäksi osaamiselle asetetut edellytykset luokiteltiin erikseen.
Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen on pitkäkestoinen muutosprosessi, joka vaatii kohtaamis-, ongelmantunnistamis-, työmenetelmä- ja arviointitaitoa sekä eettistä osaamista, taloudellista lukutaitoa ja sopivaa koulutusta. Muutosprosessissa käytetään erilaisia työmenetelmiä, kuten taloudellista opettamista, neuvontaa ja ohjausta sekä verkostotyötä. Käytännön työvälineitä ovat esimerkiksi budjetoinnin opettaminen, rahan käytössä neuvominen sekä säästämisessä ja tulomahdollisuuksien lisäämisessä ohjeistaminen. Tärkeä osa taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista on kohtaamiseen yhdistyvä vuorovaikutus. Yksilötasolla asianajo keskittyy asiakkaiden puolesta toimimiseen ja palveluiden varmistamiseen. Yhteisötasolla pitäisi varmistaa tosiasiallinen pääsy taloudellisiin palveluihin. Yhteiskuntatasolla asianajo on vaikuttamista taloudellisen eriarvoisuuden poistoon ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen on keskittynyt rahan hallinnan käytön parantamiseen, jolloin muiden talousosaamisalueiden kehittäminen on jäänyt taka-alalle, vaikka taloudelliseen hyvinvointiin tarvitaan kaikkia osa-alueita.
Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeä osa perussosiaalityötä, johon tulisi panostaa tulevai-suudessa. Sitä tulisi tehdä niin yksilö-, ryhmä-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin. Asiakkaiden taloudellista toimintakykyä pitäisi vahvistaa laaja-alaisesti. Toimeentulotukityön ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisen tulisi tukea toisiaan. Taloussosiaalityön koulutukseen osana sosiaalialan koulutusta olisi panostettava ja lisäksi olisi luotava lisäkoulutusmahdollisuuksia. Taloudellisen toimintakyvyn tutkimusta ammatillisessa ulottuvuudessa olisi lisättävä sosiaalityössä ja poikkitieteellisesti.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten taloudellista toimintakykyä voidaan sosiaalityössä vahvistaa moniulotteisesti työmenetelmien, kohtaamisen ja asianajon ulottuvuuksissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millainen taloussosiaalityön asiakasprosessi on, millaisia interventioita sosiaalialan ammattilaiset käyttävät ja millaisia osaamista heiltä edellytetään taloudellisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tutkimuksen ulkopuolelle oli rajattu toimeentulotukityö.
Tutkimusmetodina oli kuvaileva, integroiva kirjallisuuskatsaus, joka on yleiskatsaus tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen aineiston muodosti kymmenen sosiaalityön artikkelia, jotka oli kerätty pääosin Andor-tietokannasta ja jotka olivat Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista analysoitiin teorialähtöisesti sisällönanalyysin avulla eri ulottuvuuksissa, minkä lisäksi osaamiselle asetetut edellytykset luokiteltiin erikseen.
Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen on pitkäkestoinen muutosprosessi, joka vaatii kohtaamis-, ongelmantunnistamis-, työmenetelmä- ja arviointitaitoa sekä eettistä osaamista, taloudellista lukutaitoa ja sopivaa koulutusta. Muutosprosessissa käytetään erilaisia työmenetelmiä, kuten taloudellista opettamista, neuvontaa ja ohjausta sekä verkostotyötä. Käytännön työvälineitä ovat esimerkiksi budjetoinnin opettaminen, rahan käytössä neuvominen sekä säästämisessä ja tulomahdollisuuksien lisäämisessä ohjeistaminen. Tärkeä osa taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista on kohtaamiseen yhdistyvä vuorovaikutus. Yksilötasolla asianajo keskittyy asiakkaiden puolesta toimimiseen ja palveluiden varmistamiseen. Yhteisötasolla pitäisi varmistaa tosiasiallinen pääsy taloudellisiin palveluihin. Yhteiskuntatasolla asianajo on vaikuttamista taloudellisen eriarvoisuuden poistoon ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen on keskittynyt rahan hallinnan käytön parantamiseen, jolloin muiden talousosaamisalueiden kehittäminen on jäänyt taka-alalle, vaikka taloudelliseen hyvinvointiin tarvitaan kaikkia osa-alueita.
Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeä osa perussosiaalityötä, johon tulisi panostaa tulevai-suudessa. Sitä tulisi tehdä niin yksilö-, ryhmä-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasollakin. Asiakkaiden taloudellista toimintakykyä pitäisi vahvistaa laaja-alaisesti. Toimeentulotukityön ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisen tulisi tukea toisiaan. Taloussosiaalityön koulutukseen osana sosiaalialan koulutusta olisi panostettava ja lisäksi olisi luotava lisäkoulutusmahdollisuuksia. Taloudellisen toimintakyvyn tutkimusta ammatillisessa ulottuvuudessa olisi lisättävä sosiaalityössä ja poikkitieteellisesti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8315]