Käyttäjien suhtautuminen sosiaalisen median aineiston säilyttämiseen
Halonen, Salla (2020)
2020
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243710
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ihmisten mielipiteitä sosiaalisen median aineiston säilyttämisestä arkistoissa. Tutkimuskysymykset koskivat suhtautumista aineiston säilyttämiseen yleisestä sekä sitä, millaisella aineistolla koetaan olevan arvoa.
Säilytystä tehdään muun muassa kulttuurihistoriallisista ja tutkimuksellisista syistä. Ilman säilytystä osa aineistosta katoaa internetistä. Suomessa säilyttäminen on ollut vielä vähäistä. Tunnettu esimerkki maailmalta on Kongressin kirjaston vielä toistaiseksi julkaisematon Twitter-arkisto.
Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2020. Vastaajat tavoitettiin kolmen Facebook-ryhmän kautta. Vastauksia tuli yhteensä 70 kappaletta. Vastaajien joukossa oli sekä arkistoammattilaisia että henkilöitä, jotka eivät ole ammattinsa puolesta tekemisissä asiakirjahallinnan kanssa.
Tutkimuksessa huomattiin, että vastaajien mielestä sosiaalisessa mediassa on aineistoa, jota pitäisi säilyttää. Tärkeimpänä syynä säilytykseen pidettiin aineiston tutkimuskäytön mahdollistamista. Säilytystä rajoittavat kuitenkin monet seikat. Suuri osa vastaajista halusi, että julkaisun tekijältä olisi kysyttävä jollakin tavalla lupa hänen julkaisujensa säilyttämiseen. Arkiston avoimuutta tulisi rajoittaa, ja monen vastaajan mielestä arkistoidun aineiston tulisi päivittyä, jos julkaisun alkuperäiseen versioon tulee muutoksia.
Vastaajien määritellessä aineistoa, joka olisi säilyttämisen arvoista moni heistä koki arkiset ja henkilökohtaiset julkaisut turhiksi yleisen arkiston kannalta. Sen sijaan tiettyihin rajattuihin teemoihin, kuten ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja urheilukilpailujen kaltaisiin tapahtumiin, liittyvät julkaisut olisi mielekkäämpää säilyttää. Tunnettujen henkilöiden tekemät julkaisut koettiin tärkeämmäksi, mutta toisaalta muidenkin käyttäjien julkaisut kertovat nykypäivän sosiaalisen median käytöstä.
Tutkimus tuo esille, että sosiaalisen median aineiston säilytys nähdään tärkeänä, mutta siihen liittyy hyvin monia rajoituksia. Ratkaisuna voidaan esittää esimerkiksi mahdollisuutta luovuttaa omia aineistoja keräävälle taholle, sekä rajoittaa arkiston avoimuutta. Jatkotutkimuksen aiheita ovat esimerkiksi arkistoammattilaisten näkemysten kartoittaminen liittyen sosiaalisen median aineiston arvoon ja säilytyksen käytännön toteutukseen.
Säilytystä tehdään muun muassa kulttuurihistoriallisista ja tutkimuksellisista syistä. Ilman säilytystä osa aineistosta katoaa internetistä. Suomessa säilyttäminen on ollut vielä vähäistä. Tunnettu esimerkki maailmalta on Kongressin kirjaston vielä toistaiseksi julkaisematon Twitter-arkisto.
Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2020. Vastaajat tavoitettiin kolmen Facebook-ryhmän kautta. Vastauksia tuli yhteensä 70 kappaletta. Vastaajien joukossa oli sekä arkistoammattilaisia että henkilöitä, jotka eivät ole ammattinsa puolesta tekemisissä asiakirjahallinnan kanssa.
Tutkimuksessa huomattiin, että vastaajien mielestä sosiaalisessa mediassa on aineistoa, jota pitäisi säilyttää. Tärkeimpänä syynä säilytykseen pidettiin aineiston tutkimuskäytön mahdollistamista. Säilytystä rajoittavat kuitenkin monet seikat. Suuri osa vastaajista halusi, että julkaisun tekijältä olisi kysyttävä jollakin tavalla lupa hänen julkaisujensa säilyttämiseen. Arkiston avoimuutta tulisi rajoittaa, ja monen vastaajan mielestä arkistoidun aineiston tulisi päivittyä, jos julkaisun alkuperäiseen versioon tulee muutoksia.
Vastaajien määritellessä aineistoa, joka olisi säilyttämisen arvoista moni heistä koki arkiset ja henkilökohtaiset julkaisut turhiksi yleisen arkiston kannalta. Sen sijaan tiettyihin rajattuihin teemoihin, kuten ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja urheilukilpailujen kaltaisiin tapahtumiin, liittyvät julkaisut olisi mielekkäämpää säilyttää. Tunnettujen henkilöiden tekemät julkaisut koettiin tärkeämmäksi, mutta toisaalta muidenkin käyttäjien julkaisut kertovat nykypäivän sosiaalisen median käytöstä.
Tutkimus tuo esille, että sosiaalisen median aineiston säilytys nähdään tärkeänä, mutta siihen liittyy hyvin monia rajoituksia. Ratkaisuna voidaan esittää esimerkiksi mahdollisuutta luovuttaa omia aineistoja keräävälle taholle, sekä rajoittaa arkiston avoimuutta. Jatkotutkimuksen aiheita ovat esimerkiksi arkistoammattilaisten näkemysten kartoittaminen liittyen sosiaalisen median aineiston arvoon ja säilytyksen käytännön toteutukseen.