Demokratiakasvattajiksi oppimassa?: Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä opettajankoulutuksesta saamistaan valmiuksista demokratiakasvatukseen
Rantanen, Jenna (2020)
2020
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243694
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia näkemyksiä Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilla on opettajankoulutuksessa saamistaan valmiuksista demokratiakasvatukseen. Tutkimuksessa selvitettiin, miten demokratiakasvatusta käsitellään luokanopettajaopiskelijoiden opinnoissa, millaisia demokratiakasvatuksen toteuttamiseen tähtääviä valmiuksia luokanopettajaopiskelijat kokevat saaneensa opintojensa aikana ja koetaanko koulutuksesta saadut valmiudet riittäviksi. Lisäksi tutkittiin, mitkä tekijät vaikuttavat käsityksiin saatujen valmiuksien tasosta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa demokratiakasvatus on nostettu yhdeksi koulutuksen ydintavoitteista, joten tutkija koki aiheelliseksi perehtyä siihen, miten luokanopettajaopiskelijoita koulutetaan demokratiakasvattajan tehtävään.
Demokratiakasvatus käsitetään tässä tutkimuksessa sekä demokratiaan kasvattamisen että demokratian kautta kasvattamisen näkökulmasta. Demokratiaan kasvattamisessa olennaista on demokratiaan liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden opettaminen, kun taas demokratian kautta kasvattamisessa merkityksellisenä nähdään osallistuminen demokraattisiin prosesseihin. Yksinkertaisimmillaan demokratiakasvatusta voi kuvata pyrkimyksenä kasvattaa ihmisestä demokraattisen yhteiskunnan jäsen.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 haastattelemalla opintojensa loppuvaiheessa olevia tai vähintään neljännen vuosikurssin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoita. Lopullinen aineisto koostui neljästä teemahaastattelusta. Tutkimusote oli laadullinen ja sisälsi piirteitä fenomenografisesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat demokratiakasvatuksen sisällöt opinnoissaan vähäisiksi. Omat valmiudet demokratiakasvatukseen nähtiin kumpuavan suurimmaksi osaksi muualta kuin opinnoista. Tästä huolimatta kolme neljästä haastateltavasta kuvaili koulutuksesta saamiaan valmiuksia riittäviksi. Kokemuksiin omista valmiuksista vaikuttivat motivoituneisuus, kokemukset järjestötoiminnasta sekä opetusharjoitteluista saatu käytännön kokemus. Aikaisemmin ei ole juurikaan tutkittu luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia demokratiakasvatuksellisten valmiuksien riittävyydestä, joten tästä näkökulmasta tarkasteltuna tutkimuksessa onnistuttiin tuottamaan uutta tietoa. Muilta osin tutkimuksen tulokset vastasivat aikaisempia tutkimuksia.
Demokratiakasvatus käsitetään tässä tutkimuksessa sekä demokratiaan kasvattamisen että demokratian kautta kasvattamisen näkökulmasta. Demokratiaan kasvattamisessa olennaista on demokratiaan liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden opettaminen, kun taas demokratian kautta kasvattamisessa merkityksellisenä nähdään osallistuminen demokraattisiin prosesseihin. Yksinkertaisimmillaan demokratiakasvatusta voi kuvata pyrkimyksenä kasvattaa ihmisestä demokraattisen yhteiskunnan jäsen.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 haastattelemalla opintojensa loppuvaiheessa olevia tai vähintään neljännen vuosikurssin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoita. Lopullinen aineisto koostui neljästä teemahaastattelusta. Tutkimusote oli laadullinen ja sisälsi piirteitä fenomenografisesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat demokratiakasvatuksen sisällöt opinnoissaan vähäisiksi. Omat valmiudet demokratiakasvatukseen nähtiin kumpuavan suurimmaksi osaksi muualta kuin opinnoista. Tästä huolimatta kolme neljästä haastateltavasta kuvaili koulutuksesta saamiaan valmiuksia riittäviksi. Kokemuksiin omista valmiuksista vaikuttivat motivoituneisuus, kokemukset järjestötoiminnasta sekä opetusharjoitteluista saatu käytännön kokemus. Aikaisemmin ei ole juurikaan tutkittu luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia demokratiakasvatuksellisten valmiuksien riittävyydestä, joten tästä näkökulmasta tarkasteltuna tutkimuksessa onnistuttiin tuottamaan uutta tietoa. Muilta osin tutkimuksen tulokset vastasivat aikaisempia tutkimuksia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]