Miten Mustasaaren kansalaisraati toteutti deliberatiivista demokratiaa?: Teorialähtöinen sisällönanalyysi deliberaatiosta ja sen laadusta
Taavila, Anna (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243691
Tiivistelmä
Perinteiset demokratiat kohtaavat nykyään ongelmia, kun kansalaisten äänestysaktiivisuus sekä puoluesidonnaisuus laskee ja kansalaiset kiinnittyvät entistä heikommin edustuksellisen demokratian instituutioihin. Perinteisen edustuksellisen demokratian ongelmia on alettu ratkomaan muun muassa erilaisilla deliberatiiviseen demokratiaan pohjaavien kokeilujen avulla. Niiden tarkoituksena on tuoda tavalliset kansalaiset mukaan päätöksentekoon organisoidun, deliberatiivisen keskustelun avulla.
Tutkielman aiheena on PALO researchin vuonna 2019 yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa toteuttama deliberatiivisen keskustelun hanke, Mustasaaren kansalaisraati. Mustasaaren kansalaisraati toteutettiin osana kuntaliitospäätöstä edeltävää kuntalaisäänestystä, ja siihen sovellettiin kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää. Tutkielmassa tarkastelen deliberatiivisen demokratian ihanteiden toteutumista kansalaisraadissa, sekä tämän avulla pyrin tarkastelemaan tapahtuneen deliberaation laatua. Tutkimuskysymyksenä on siis, miten Mustasaaren kansalaisraadissa toteutuivat deliberatiivisen demokratian piirteet. Jaan deliberatiivisen demokratian ihanteet aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kuuteen deliberatiivisen demokratian kriteeriin, jotka ovat kollektiivinen päätöksenteko, poliittinen tasa-arvo ja inklusiivisuus, deliberatiivinen keskustelu, preferenssien muuttaminen, legitimiteetti sekä kansalaiskasvatus.
Tutkimusaineisto koostuu pääasiassa järjestäjien osallistujille teettämien osallistujakyselyiden vastauksista, joiden avulla voidaan tarkastella raadin sisäistä toimintaa sekä osallistujien kokemuksia ja tyytyväisyyttä deliberaatioon. Lisäksi käytän kansalaisraatihankkeen internet-sivuja, joilta löytyvät tutkimuksen aikeet, intentiot, aikataulu sekä raadin julkilausuma. Tutkielman kirjallisuus muodostuu David Heldin (2006), Setälän (2005) sekä Herneen ja Setälän (2005) teoksista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkielman analyysin perusteella deliberatiivisen demokratian ihanteet toteutuivat Mustasaaren kansalaisraadissa kiitettävästi. Tutkimustulosten mukaan kriteerit toteutuivat raadin toiminnassa, ja toteutunut deliberaatio oli laadukasta. Kriteerien tarkka noudattaminen mahdollisti raadin onnistuneen toiminnan, sekä hyödylliseksi katsotun julkilausuman muodostumisen. Kokonaisuudessaan Mustasaaren kansalaisraati oli deliberaation osalta onnistunut kokeilu. Raadin onnistuminen osoitti kansalaisraadin toimivuuden helposti rajattavien paikallisten asioiden käsittelyssä sekä osoitti kansalaisraadin toimivuuden kuntalaisia osallistavana menetelmänä.
Tutkielman aiheena on PALO researchin vuonna 2019 yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa toteuttama deliberatiivisen keskustelun hanke, Mustasaaren kansalaisraati. Mustasaaren kansalaisraati toteutettiin osana kuntaliitospäätöstä edeltävää kuntalaisäänestystä, ja siihen sovellettiin kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää. Tutkielmassa tarkastelen deliberatiivisen demokratian ihanteiden toteutumista kansalaisraadissa, sekä tämän avulla pyrin tarkastelemaan tapahtuneen deliberaation laatua. Tutkimuskysymyksenä on siis, miten Mustasaaren kansalaisraadissa toteutuivat deliberatiivisen demokratian piirteet. Jaan deliberatiivisen demokratian ihanteet aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan kuuteen deliberatiivisen demokratian kriteeriin, jotka ovat kollektiivinen päätöksenteko, poliittinen tasa-arvo ja inklusiivisuus, deliberatiivinen keskustelu, preferenssien muuttaminen, legitimiteetti sekä kansalaiskasvatus.
Tutkimusaineisto koostuu pääasiassa järjestäjien osallistujille teettämien osallistujakyselyiden vastauksista, joiden avulla voidaan tarkastella raadin sisäistä toimintaa sekä osallistujien kokemuksia ja tyytyväisyyttä deliberaatioon. Lisäksi käytän kansalaisraatihankkeen internet-sivuja, joilta löytyvät tutkimuksen aikeet, intentiot, aikataulu sekä raadin julkilausuma. Tutkielman kirjallisuus muodostuu David Heldin (2006), Setälän (2005) sekä Herneen ja Setälän (2005) teoksista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkielman analyysin perusteella deliberatiivisen demokratian ihanteet toteutuivat Mustasaaren kansalaisraadissa kiitettävästi. Tutkimustulosten mukaan kriteerit toteutuivat raadin toiminnassa, ja toteutunut deliberaatio oli laadukasta. Kriteerien tarkka noudattaminen mahdollisti raadin onnistuneen toiminnan, sekä hyödylliseksi katsotun julkilausuman muodostumisen. Kokonaisuudessaan Mustasaaren kansalaisraati oli deliberaation osalta onnistunut kokeilu. Raadin onnistuminen osoitti kansalaisraadin toimivuuden helposti rajattavien paikallisten asioiden käsittelyssä sekä osoitti kansalaisraadin toimivuuden kuntalaisia osallistavana menetelmänä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10744]