Landtagswahl in Thüringen 2019: Diskursanalyse der politischen Sprache von Björn Höcke

Abstract

Oikeistopopulistiset puolueet lisäävät nopeasti suosiotaan ympäri Eurooppaa ja Saksa ei ole tässä poikkeus. Saksalainen oikeistopopulistipuolue Alternative für Deutschland (AfD) suom. Vaihtoehto Saksalle on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan niin kutsutun eurokriisin jälkeen vuonna 2008 ja sitä seuranneen pakolaiskriisin 2015 jälkeen. Thüringenin osavaltiossa pidettiin viimeisimmät osavaltiovaalit 27.10.2019, jossa Vaihtoehto Saksalle -puolue saavutti suuren suosion ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ensimmäistä kertaa puolueen historiassa. Populistit ovat yleisesti ottaen taitavia käyttämään poliittisissa puheissaan perinteisiä retoriikan keinoja; metaforia ja toistoa. Puheissa hyödynnetään paljon ”sinä” ja ”me” sanoja ja niiden toistoa, jolloin politiikkaa pystytään tuomaan yksilön omaan arkeen ja omiin kokemuksiin. Vastakkainasettelu on yksi tärkeimmistä populistisista puhekeinoista, jolla pystytään korostamaan tavallisen ihmisen ja eliitin välistä kuilua ja korostamaan populistipuolueiden asemaa tavallisen ihmisen puolustajana. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia ja analysoida diskurssianalyysin avulla kahta poliittista puhetta, jotka Vaihtoehto Saksalle -puolueen poliitikko ja kärkiehdokas Björn Höcke, piti osavaltiovaalien aikana. Analyysissä keskitytään populistisiin puhekeinoihin ja niiden merkitysten ymmärtämiseen. Koska molemmat puheet ovat videoituja ja saatavilla internetissä, analysoidaan tässä tutkielmassa myös Höcken elekieltä puheiden aikana. Ensimmäinen puhe on vaalipuhe, jonka Höcke piti 26.10.2019, vain päivää ennen osavaltiovaaleja Erfurtissa. Höcken toinen puhe sen sijaan on vaali-illalta 27.10.2019, sen jälkeen, kun vaalitulokset on julkaistu. Tämä tutkielma osoittaa, että Höcke hyödyntää poliittisissa puheissaan perinteisiä retoriikan keinoja. Molemmat poliittiset puheet sisältävät kuitenkin useita populistisia puhekeinoja, joita Höcke käyttää tehokkaasti, mutta hillitysti. Näin ollen tutkielman lopputuloksena on se, että Höcken poliittiset puheet ovat populistisia.

In den letzten Jahren haben die rechtspopulistischen Parteien ihre Popularität europaweit gesteigert. In Deutschland hat die rechtspopulistische Partei Alternative für Deutschland (AfD) ihre Beliebtheit gleichmäßig nach der Finanzkrise im Jahr 2008 und wieder nach der Flüchtlingskrise im Jahr 2015 erhöht. In Thüringen fand am 27.10.2019 die jüngste Landtagswahl statt, wo die AfD sehr erfolgreich war und sich an die zweite Stelle setzte. Die Ergebnisse dieser Wahl war etwas Besonderes in der Geschichte der Partei. Die Populisten sind häufig begabt darin, traditionelle Mittel der Rhetorik, Metaphern und Wiederholung, in ihren politischen Reden zu verwenden. In den populistischen Reden werden viele „du“ und „wir“-Worte benutzt, durch diese Mittel können die Politiker den Bürgern die abstrakte Politik nahebringen. Eines der wichtigsten populistische Sprachmittel ist auch die Gegenüberstellung. Durch die Gegenüberstellung können die Populisten die Unterschiede zwischen Bürgern und Eliten betonen und können auch ihre politische Stellung als Verteidiger der normalen Bürger stärken. Das Ziel dieser Bachelorarbeit ist, zwei politische Reden von AfD-Politiker und Spitzenkandidat Björn Höcke zu untersuchen und zu analysieren. Diese zwei Reden wurden während der Thüringer Landtagswahl gehalten. Die Forschung wird hier mittels einer Diskursanalyse durchgeführt und die Analyse wird sich auf die populistischen Sprachmittel und deren Bedeutung konzentrieren. Da die beiden Reden als Video im Netz zur Verfügung stehen, wird auch die Körpersprache von Höcke untersucht. Die erste Rede ist eine Wahlrede, die Höcke in Erfurt am 26.10.2019 hielt, nur einen Tag vor der Landtagswahl. Die zweite Rede wurde am Wahlabend 27.10.2019 aufgenommen, als die Ergebnisse der Wahl schon verkündet waren. Diese Untersuchung zeigt, dass Höcke in seinen zwei politischen Reden traditionelle Mittel der Rhetorik nutzt. Die beiden Reden enthalten zusätzlich viele verschiedene populistische rhetorische Mittel, die Höcke effizient, aber achtsam benutzt. Als Resultat dieser Arbeit kann man festhalten, dass die beiden Reden populistisch sind.