Naisten käsityksiä viivästetystä vanhemmuudesta
Hiitti, Milla (2020)
Hiitti, Milla
2020
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243665
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta: Naisten vanhemmuuden viivästyttämiseen liittyviä tekijöitä kuvaavasta kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusartikkelista, jossa kuvataan naisten käsityksiä iän vaikutuksesta raskauteen.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia, tietoa ja asenteita viivästettyyn vanhemmuuteen liittyen sekä kuvata viivästettyyn vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisen tiedonhaun periaatteita noudattaen Cinahl, Medline, Medic, JBI, PsycInfo ja Cochrane -tietokannoista. Lisäksi tiedonhakua täydennettiin käsinhakuna. Tietokantahaut tehtiin asiasana- ja vapaasanahakuja yhdistellen. Tiedonhaun perusteella katsaukseen valittiin 23 artikkelia. Tulosten perusteella viivästettyyn vanhemmuuteen ei ole yksinkertaisia selittäviä tekijöitä vaan kyse on monisyisestä ilmiöstä, johon vaikuttavat yksilölliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Naisten tietoisuus iän vaikutuksesta lisääntymisterveyteen on tulosten perusteella vajavaista: hedelmällisyyden säilymistä, terveiden elintapojen vaikutusta hedelmällisyyteen ja hedelmöityshoitojen onnistumisen todennäköisyyttä naisen ikääntyessä yliarvioidaan. Tulosten perusteella naiset tarvitsevat enemmän tietoa iän vaikutuksesta lisääntymisterveyteen lastenhankinnan ajankohtaan liittyvän tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi.
Tieteellisessä artikkelissa tutkittiin kvalitatiivisella menetelmällä naisten näkemyksiä iän vaikutuksesta raskauteen. Tutkimusaineisto koostui sosiaalisen median keskustelupalstoilta kerätyistä 18–40- vuotiaiden naisten kyselyvastauksista (n=222), jossa selvitettiin näkemyksiä, miten ikä vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, raskauteen ja synnytykseen. Aineistona käytettiin naisten vastauksia kysymykseen, jossa he arvioivat iän vaikutusta raskauteen. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella naiset tiedostavat, että ikä lisää raskauden riskejä äidille ja iäkkään naisen raskaus on riski sikiön terveydelle, mutta suurilta osin vastaukset olivat hyvin yleisellä tasolla eivätkä kuvanneet syvällisempää tietoa. Toisaalta uskottiin, että ikä ei ole raskauden riskitekijä tai ikä ei ole merkityksellisin tekijä raskaudessa. Raskauden uskottiin oleva kuormittavampaa iäkkäämpänä. Ajateltiin myös, että iäkkäämpi nainen on kypsempi raskauteen ja hyvin nuoren naisen raskaus on vaikeampi. Tulokset osoittavat, että naisten tieto iän vaikutuksesta raskauteen on hyvin vaihtelevaa eikä tieteellinen tieto aina tue naisten omia käsityksiä. Tulosten perusteella hedelmällisessä iässä olevien naisten lisääntymisterveyttä koskevaa neuvontaa ja ohjausta tulee kehittää.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia, tietoa ja asenteita viivästettyyn vanhemmuuteen liittyen sekä kuvata viivästettyyn vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisen tiedonhaun periaatteita noudattaen Cinahl, Medline, Medic, JBI, PsycInfo ja Cochrane -tietokannoista. Lisäksi tiedonhakua täydennettiin käsinhakuna. Tietokantahaut tehtiin asiasana- ja vapaasanahakuja yhdistellen. Tiedonhaun perusteella katsaukseen valittiin 23 artikkelia. Tulosten perusteella viivästettyyn vanhemmuuteen ei ole yksinkertaisia selittäviä tekijöitä vaan kyse on monisyisestä ilmiöstä, johon vaikuttavat yksilölliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Naisten tietoisuus iän vaikutuksesta lisääntymisterveyteen on tulosten perusteella vajavaista: hedelmällisyyden säilymistä, terveiden elintapojen vaikutusta hedelmällisyyteen ja hedelmöityshoitojen onnistumisen todennäköisyyttä naisen ikääntyessä yliarvioidaan. Tulosten perusteella naiset tarvitsevat enemmän tietoa iän vaikutuksesta lisääntymisterveyteen lastenhankinnan ajankohtaan liittyvän tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi.
Tieteellisessä artikkelissa tutkittiin kvalitatiivisella menetelmällä naisten näkemyksiä iän vaikutuksesta raskauteen. Tutkimusaineisto koostui sosiaalisen median keskustelupalstoilta kerätyistä 18–40- vuotiaiden naisten kyselyvastauksista (n=222), jossa selvitettiin näkemyksiä, miten ikä vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, raskauteen ja synnytykseen. Aineistona käytettiin naisten vastauksia kysymykseen, jossa he arvioivat iän vaikutusta raskauteen. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella naiset tiedostavat, että ikä lisää raskauden riskejä äidille ja iäkkään naisen raskaus on riski sikiön terveydelle, mutta suurilta osin vastaukset olivat hyvin yleisellä tasolla eivätkä kuvanneet syvällisempää tietoa. Toisaalta uskottiin, että ikä ei ole raskauden riskitekijä tai ikä ei ole merkityksellisin tekijä raskaudessa. Raskauden uskottiin oleva kuormittavampaa iäkkäämpänä. Ajateltiin myös, että iäkkäämpi nainen on kypsempi raskauteen ja hyvin nuoren naisen raskaus on vaikeampi. Tulokset osoittavat, että naisten tieto iän vaikutuksesta raskauteen on hyvin vaihtelevaa eikä tieteellinen tieto aina tue naisten omia käsityksiä. Tulosten perusteella hedelmällisessä iässä olevien naisten lisääntymisterveyttä koskevaa neuvontaa ja ohjausta tulee kehittää.