Tunnelman rakentuminen Saara Turusen romaanissa Rakkaudenhirviö

Abstract

Tutkielmassa käsitellään tunnelman rakentumista Saara Turusen (s. 1981) romaanissa Rakkaudenhirviö (2015). Kyseisessä teoksessa korostuvat suomalaisuuden, identiteetin, sukupuolen sekä ulkopuolisuuden kokemuksen teemat. Kohdeteos on nuoren naisen kehityskertomus, jossa kertojapäähenkilö käy läpi omaa kehitystään nostaen esille myös siitä kumpuavia tunteita: ikävää, inhoa, surua sekä sukupuolittunutta häpeää. Kerrontaa sävyttää traagisten ja koomisten piirteiden vuorottelu.

Tutkielman tutkimuskysymys on, miten tunnelma rakentuu Turusen Rakkaudenhirviössä. Lisäksi tutkielman osakysymykset ovat: Miten kertojan kokemat tunteet vaikuttavat lukijaan ja tunnelman muodostumiseen? Miten kerronnalliset keinot, kuten henkilökuvaus, paikat sekä symboliikka, vaikuttavat teoksen tunnelmaan sekä miten ne vaikuttavat lukijaan, joka lopulta voi kuvata teoksen tunnelmaa tietynlaiseksi? Tutkimuksen hypoteesi on, että romaanin tunnelmaan vaikuttavat sekä kertojan kokemus että kaunokirjallisen tekstin kerronnalliset elementit.

Tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä painottuu monitieteisyys. Se muodostuu paitsi tunteita käsittelevästä kirjallisuustieteellisestä tutkimuksesta, myös muiden alojen tunteita, emootioita ja affekteja käsittelevästä tutkimuksesta. Keskeisimpiä tutkimuksia ovat Sara Ahmedin tunteiden kulttuuripolitiikkaa koskeva tutkimus, Jenni Kirveen, Ville Kivimäen, Sari Näreen sekä Juha Siltalan tekemä tutkimus sodassa kasvaneiden tunneperinnöstä, Matthew Ratcliffen eksistentiaalisia tunteita koskeva tutkimus sekä Bessel A. van der Kolkin ja Onno van der Hartin traumaattista muistia käsittelevä tutkimus, jonka avulla voidaan tarkastella koteloituneita tunteita. Lähdeaineistojen tarjoamien käsitteiden ja teorioiden avulla tutkielman tavoitteena on lisätä erityisesti vielä vähäistä teoksen tunnelmaa koskevaa tutkimusta, ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun tunteista kirjallisuudessa sekä lisätä Turusen teoksia koskevaa tutkimusta.

Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että fiktiivisen hahmon tunteet, romaanin kerronnalliset elementit, useilla tasoilla toimiva kieli sekä oletetun lukijan tunnevaikutukset luovat puitteet tunnelman rakentumiselle, täydentymiselle ja muuttuvuudelle. Tärkeä huomio on myös tunteiden monitasoisuus, sillä tunnelma pohjautuu paitsi kertojan tunteisiin myös lukijan tunnevaikutuksiin. Lisäksi keskeisiin havaintoihin kuuluu se, että tekstin tyyli luo tunnelman ristiriitaisuutta ja monitasoisuutta sekoittamalla traagista ja koomista. Esimerkiksi tekstin shokeeraavat elementit keventyvät kertojan humoristisella tyylillä, mikä estää teoksen tunnelmaa vaipumasta liian synkäksi.