Kansainvälisen oikeuden valtiokriteerit ja Sealand
Kuosa, Oona (2020)
Kuosa, Oona
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243657
Tiivistelmä
Valtiot ovat kansainvälisellä tasolla merkittäviä toimijoita. Tässä tutkielmassa tarkoitukseni onkin tutkia kansainvälisen oikeuden kriteerejä valtiona olemiselle ja sitä, miten itsenäiseksi julistautunut ”mikrovaltio” Sealand täyttäisi kyseiset kriteerit. Sealand on entiselle toisen maailmansodan aikaiselle ilmatorjuntatykin alustalle perustettu ”itsenäinen valtio”, jonka historia on moninainen. Sealand ei vastaa rakenteeltaan ja olemukseltaan periteistä valtiota, vaan se on keinotekoinen rakennelma. Tarkoitukseni on käsitellä niitä ristiriitoja, monitulkintaisuuksia ja jännitteitä, joita tähän aihepiiriin liittyy kansainvälisessä oikeudessa. Lisäksi tutkielmani tarkoitus on haastaa perinteiset valtiokriteerit. Valtiollisuuden ydin on valtiosuvereniteetti, jonka lisäksi kansainvälinen oikeus asettaa valtioille tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Perinteiset valtiokriteerit on asetettu vuoden 1933 Montevideon sopimuksessa: alue, väestö, hallitus ja kyky kansainvälisiin suhteisiin. Nämä kriteerit ovat monitulkintaisia eikä niiden sisältöä ole määritelty missään sen tarkemmin. Asiantuntijat ovat yrittäneet luoda sisältöä kyseisille kriteereille. Monesti myös valtion tunnustamista pidetään tärkeänä osana valtioaseman saavuttamista ja tunnustaminen onkin melko poliittinen prosessi. Yleisesti on säädetty, esimerkiksi tunnustamisen ajankohdasta ja siitä, miten tunnustaminen myönnetään. Valtion tunnustamista koskien on olemassa kaksi koulukuntaa, jotka suhtautuvat tunnustamisen merkitykseen eri tavalla: deklaratiivinen ja konstitutiivinen teoria. Deklaratiivista teoriaa pidetään yleisesti vallitsevana käytäntönä. Perinteisten kriteerien lisäksi on myös ehdotettu erilaisia lisäkriteerejä kuten kansojen itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys. Näiden eri valtiokriteerien avulla tutkin Sealandin valtiollisuutta. Tutkielmani metodeina ovat lainoppi ja oikeushistoria.
Johtopäätökseni on se, että kansainvälisen oikeuden valtiokriteerit ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Kansainvälinen oikeus ei myöskään pysty antamaan tiettyä lopullista vastausta siihen, voisiko Sealand olla valtio vai ei? Suurella todennäköisyydellä Sealand ei täyttä ainakaan kaikkia neljää Montevideon sopimuksen valtiokriteeriä eikä siten ole valtio. Kyseiset valtiokriteerit eivät kuitenkaan vielä yksistään riitä määrittämään Sealandin valtioasemaa. Syy tähän on se, että kyseisiä kriteerejä voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Kansainvälisen oikeuden valtiokriteerejä olisikin syytä muokata ja määritellä uudelleen, jotta ne vastaisivat 2000-lukua. Kriteerit ovat ajalta, jolloin valtion on nähty olevan tietynlainen ja selkeämpi kokonaisuus kuin tänä päivänä. Tulevaisuudessa voi tulla eteen tilanteita, joissa näitä kriteerejä joudutaan muuttamaan, ja soveltamaan uudelleen. Tällöin myös Sealandin kaltaisten ”valtiokehitelmien” merkitys saattaa korostua ja niistä saattaa tulla ajankohtaisempia tulevaisuudessa kuin mitä ne ovat tämän tutkielman kirjoittamishetkellä.
Johtopäätökseni on se, että kansainvälisen oikeuden valtiokriteerit ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Kansainvälinen oikeus ei myöskään pysty antamaan tiettyä lopullista vastausta siihen, voisiko Sealand olla valtio vai ei? Suurella todennäköisyydellä Sealand ei täyttä ainakaan kaikkia neljää Montevideon sopimuksen valtiokriteeriä eikä siten ole valtio. Kyseiset valtiokriteerit eivät kuitenkaan vielä yksistään riitä määrittämään Sealandin valtioasemaa. Syy tähän on se, että kyseisiä kriteerejä voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Kansainvälisen oikeuden valtiokriteerejä olisikin syytä muokata ja määritellä uudelleen, jotta ne vastaisivat 2000-lukua. Kriteerit ovat ajalta, jolloin valtion on nähty olevan tietynlainen ja selkeämpi kokonaisuus kuin tänä päivänä. Tulevaisuudessa voi tulla eteen tilanteita, joissa näitä kriteerejä joudutaan muuttamaan, ja soveltamaan uudelleen. Tällöin myös Sealandin kaltaisten ”valtiokehitelmien” merkitys saattaa korostua ja niistä saattaa tulla ajankohtaisempia tulevaisuudessa kuin mitä ne ovat tämän tutkielman kirjoittamishetkellä.