Rakentamisen aikana ilmenevien laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittaminen
Hyyryläinen, Alvari (2020)
Hyyryläinen, Alvari
2020
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Civil Engineering, MSc (Tech)
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004243653
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee rakentamisen aikana ilmenevien laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittamista ja laatukustannuksien hyödyntämisen nykytilaa kohdeyrityksessä sekä rakennusalalla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ehdotus laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyölle sekä perehtyä laatu- ja laatukustannuskäsitteeseen, ryhmitellä ja tunnistaa rakentamisen aikana ilmeneviä laatukustannuksia, selvittää laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan nykytila kohdeyrityksessä ja tunnistaa keskeisimpiä laatukustannuksien välttämiskeinoja. Tutkimuksen taustalla on kohdeyrityksen tahtotila selvittää rakentamisen aikaisten laatukustannuksien määriä suhteessa optimaaliseen tuotantokustannukseen ja keskeisimpiä keinoja laatukustannuksien välttämiseksi. Kohdeyrityksessä laatua lähestytään asiakaskeskeisesti, jonka vuoksi laatu määrittyy asiakkaan odotuksiin vastaamisen kautta. Rakennus-alalla laatukustannuksia ei kerätä laaja-alaisesti. Alalla laatukustannuslaskennan ongelmiksi ovat nousseet muun muassa hankkeiden koko ja monimutkaisuus, asiakkaan määrittely ja laatukustannuksien keräämisen työläys. Tehtävien kustannuksia seurataan kohdeyrityksessä kuukausittain, mutta varsinaista laatukustannustietoa ei kerätä, tai se on palasina useissa järjestelmissä.
Tutkimus koostuu kirjallisuustutkimuksesta, haastattelututkimuksesta ja kohdeyrityksen dokumenteista saadun tiedon analysoinnista. Kirjallisuustutkimuksessa esitellään aiheen aiempaa teoriaa ja alan nykytilaa laadun ja laatukustannuksien suhteen. Kirjallisuustutkimuksen mukaan Suomen rakentamisen laatu on keskiverto eurooppalaista parempaa. Suomessa on reagoitu kosteus- ja laatuongelmiin muun muassa Kuivaketju 10 -toimintamallilla. Useimmat rakentamisen ongelmat johtuvat kyselyiden mukaan kiireestä, olosuhteista, suunnitelmista ja asenteista. Lisäksi alan asiakasnäkökulman painottamisessa tulee siirtyä sanoista tekoihin. Haastattelututkimuksessa selvitettiin kohdeyrityksen nykytilaa laadunvarmistamisen, laatupoikkeamien ja laatukustannuksien suhteen. Haastatteluiden mukaan laatupoikkeamia syntyy eniten sisätyövaiheessa. Tärkeimpiä keinoja laatukustannuksien välttämiseksi ovat haastattelun mukaan mallityöt, oikea-aikainen puuttuminen ja jatkuva kanssakäyminen tekijöiden kanssa. Ennakkosuunnittelun merkitys painottui vastauksissa. Haastattelun tuloksia vahvistettiin kohdeyrityksen dokumentteja ja Congridin Live-palvelun havaintoja analysoimalla. Tapaustutkimuksen työmaiden Congridin Live-palvelun havainnot jaoteltiin vastuu-urakoitsijan avulla tehtäviin. Analysoinnin tulokset tukivat haastateltavien näkemyksiä. Tehtäviä, joista oli tehty eniten havaintoja Congridin Live-palveluun tapaustutkimuksen työmailla, olivat: maalaus ja tasoitus, kalusteasennus, sisäpuuovet, loppusii-vous sekä puualumiini-ikkuna- ja oviasennus.
Geneerisen, sovelletun ja empiirisen tiedon pohjalta muodostettiin John Kotterin (2012) muutosprosessiin pohjautuva ehdotus laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittamisesta. Kohdeyrityksen laatukulttuurin vuoksi tutkija koki oleelliseksi seurata vain sisäisiä virhekustannuksia. Laatukustannuksien mittaamiseen soveltuu rakentamisessa PAF-mallia paremmin prosessikustannusmalli, jossa seurataan vain yhtä prosessia. Kehitystyö alkaa kohdeyrityksessä muodostamalla tarkat ohjeet Congridin Live-palvelun havaintojen tekemiseen, jonka avulla ennalta valituista kriittisistä tehtävistä tai työvaiheista voidaan selvittää tarkemmat laatupoikkeamamäärät. Jokaisen tehtävän laatupoikkeamalle voidaan määrittää keskimääräinen laatukustannus, jonka avulla arvioidaan kriittisen työvaiheen tai tehtävän sisäisen virheen laatukustannukset. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin useita kriittisiä tehtäviä. Tehtävät painottuivat sisätyövaiheeseen. Yleisimpiä poikkeamia olivat kolhut, naarmut tai muut valmiin pinnan virheet.
Tutkimus koostuu kirjallisuustutkimuksesta, haastattelututkimuksesta ja kohdeyrityksen dokumenteista saadun tiedon analysoinnista. Kirjallisuustutkimuksessa esitellään aiheen aiempaa teoriaa ja alan nykytilaa laadun ja laatukustannuksien suhteen. Kirjallisuustutkimuksen mukaan Suomen rakentamisen laatu on keskiverto eurooppalaista parempaa. Suomessa on reagoitu kosteus- ja laatuongelmiin muun muassa Kuivaketju 10 -toimintamallilla. Useimmat rakentamisen ongelmat johtuvat kyselyiden mukaan kiireestä, olosuhteista, suunnitelmista ja asenteista. Lisäksi alan asiakasnäkökulman painottamisessa tulee siirtyä sanoista tekoihin. Haastattelututkimuksessa selvitettiin kohdeyrityksen nykytilaa laadunvarmistamisen, laatupoikkeamien ja laatukustannuksien suhteen. Haastatteluiden mukaan laatupoikkeamia syntyy eniten sisätyövaiheessa. Tärkeimpiä keinoja laatukustannuksien välttämiseksi ovat haastattelun mukaan mallityöt, oikea-aikainen puuttuminen ja jatkuva kanssakäyminen tekijöiden kanssa. Ennakkosuunnittelun merkitys painottui vastauksissa. Haastattelun tuloksia vahvistettiin kohdeyrityksen dokumentteja ja Congridin Live-palvelun havaintoja analysoimalla. Tapaustutkimuksen työmaiden Congridin Live-palvelun havainnot jaoteltiin vastuu-urakoitsijan avulla tehtäviin. Analysoinnin tulokset tukivat haastateltavien näkemyksiä. Tehtäviä, joista oli tehty eniten havaintoja Congridin Live-palveluun tapaustutkimuksen työmailla, olivat: maalaus ja tasoitus, kalusteasennus, sisäpuuovet, loppusii-vous sekä puualumiini-ikkuna- ja oviasennus.
Geneerisen, sovelletun ja empiirisen tiedon pohjalta muodostettiin John Kotterin (2012) muutosprosessiin pohjautuva ehdotus laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittamisesta. Kohdeyrityksen laatukulttuurin vuoksi tutkija koki oleelliseksi seurata vain sisäisiä virhekustannuksia. Laatukustannuksien mittaamiseen soveltuu rakentamisessa PAF-mallia paremmin prosessikustannusmalli, jossa seurataan vain yhtä prosessia. Kehitystyö alkaa kohdeyrityksessä muodostamalla tarkat ohjeet Congridin Live-palvelun havaintojen tekemiseen, jonka avulla ennalta valituista kriittisistä tehtävistä tai työvaiheista voidaan selvittää tarkemmat laatupoikkeamamäärät. Jokaisen tehtävän laatupoikkeamalle voidaan määrittää keskimääräinen laatukustannus, jonka avulla arvioidaan kriittisen työvaiheen tai tehtävän sisäisen virheen laatukustannukset. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin useita kriittisiä tehtäviä. Tehtävät painottuivat sisätyövaiheeseen. Yleisimpiä poikkeamia olivat kolhut, naarmut tai muut valmiin pinnan virheet.