”Efter lektionen kände jag mig motiverad": Finska grundskoleelevers uppfattningar om faktorer som påverkar inlärningsmotivationen i läroämnet svenska som det andra inhemska språket
Tammela, Jenni (2020)
Tammela, Jenni
2020
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in Scandinavian Languages, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004233650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004233650
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee peruskoululaisten käsityksiä tekijöistä, jotka heidän käsityksensä mukaan vaikuttavat heidän motivaatioonsa oppia ruotsia toisena kotimaisena kielenä. Käsite motivaatio määritellään tämän tutkielman kontekstissa sinä sisäisenä dynaamisena ja kumulatiivisena voimana, joka synnyttää, hallitsee, ohjaa, kasvattaa, kuihduttaa ja arvioi niitä kognitiivisia ja motorisia prosesseja, jotka vaikuttavat oppilaiden toiveisiin ja haluihin ruotsin opiskelun ja opetuksen suhteen. Tutkimukseni tarkoituksena on ollut kartoittaa, mitkä sisällöt, materiaalit ja metodit vaikuttavat oppilaiden käsityksen mukaan heidän oppimismotivaatioonsa, mitä oppilaat edellyttävät itse ruotsinopettajalta ja mitkä muut tekijät vaikuttavat oppilaiden käsityksen mukaan heidän oppimismotivaatioonsa. Tutkimukseni on luonteeltaan fenomenografinen tapaustutkimus ja pohjautuu teoreettiselta viitekehykseltään kielididaktiseen tutkimustietoon motivaation yhteydestä kielenoppimiseen.
Tutkimusaineistoni on kerätty yhteensä 95 oppilaalta eräästä suomalaisesta peruskoulusta. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat iältään 12–15-vuotitaita ja opiskelevat kaikki ruotsia toisena kotimaisena kielenä keskipitkän oppimäärän mukaan. Tutkimusmateriaalini koostuu kaiken kaikkiaan 87 lyhyestä kertomuksesta, jotka tutkimukseeni osallistuneet oppilaat kirjoittivat eläytymismenetelmäksi kutsutun metodin pohjalta. Tämän lisäksi tein myös yhteensä 8 parihaastattelua. Materiaalinkeruun suoritin keväällä 2020 oppilaiden koulupäivien aikana.
Tutkimukseni on tuottanut seuraavanlaisia tuloksia: Fenomenografisen analyysin perusteella pystyin erottelemaan yhteensä seitsemän (7) kategoriaa, jotka kuvailevat oppilaiden käsityksiä. Nämä kuvauskategoriat ovat metodit, sisällöt, materiaalit, opettaja, henkilökohtaiset tekijät, kannustimet ja arvot. Materiaalien, metodien ja sisältöjen suhteen oppilaat näyttävät arvostavan erityisesti vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja autenttisuutta. Oppilaat suhtautuvat positiivisesti erityisesti erinäisiin yhteistoiminnallisiin metodeihin, peleihin yms. muuhun toiminnallisuuteen. Erityisen epämotivoivana oppilaat kokevat hyvin kielioppikeskeisen opetuksen. Materiaalit, jotka oppilaat nostavat esiin, ovat oppikirja, vihko ja erinäiset monisteet. Oppilaita näyttää miellyttävän erityisesti oppikirja, joka on selkeä, värikäs ja jonka sisältö koetaan merkityksellisenä. Vihko toimii oppilaiden mukaan kätevänä muistiinpanovälineenä ja monisteet hyödyllisenä lisämateriaalina opiskelua ajatellen.
Suurin osa oppilaista nostaa myös itse ruotsin opettajan esiin vastauksissaan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että erityisesti tekijät, jotka liittyvät opettajan persoonallisuuteen ja hänen koettuun ammattitaitoonsa, vaikuttavat oppilaiden oppimismotivaatioon. Oppilaat edellyttävät opettajalta erityisesti positiivisuutta, kiinnostusta heitä ja heidän oppimistaan kohtaan, avuliaisuutta ja lähestyttävyyttä. Suurin osa oppilaista on sitä mieltä, että opettajan tulisi käyttää oppitunneilla sekä ruotsia että suomea ennen kaikkea helpottamaan annettujen ohjeiden ymmärrystä.
Muita tekijöitä, jotka oppilaiden käsityksen mukaan vaikuttavat heidän oppimismotivaatioonsa ovat erinäiset henkilökohtaiset tekijät, kannustimet ja arvot. Onnistumisen kokemukset ja positiivinen käsitys omasta osaamisesta näyttävät vaikuttavan positiivisesti oppilaiden oppimismotivaatioon, kun taas epäonnistumiset ja negatiivinen käsitys omasta osaamisesta näyttää vaikuttavan siihen negatiivisesti. Oppilaat arvostavat ennen kaikkea positiivista ja rakentavaa palautetta ja jotkut heistä mainitsevat myös erinäiset palkkiot, kuten esimerkiksi karkit ja hyvät arvosanat. Jos oppilaat kokevat ruotsin opinnot edes jollakin tavalla merkityksellisinä, näyttää tämä nostavan oppimismotivaatiota. Oppilaat vaikuttavat olevan myös kiinnostuneita mahdollisuuksista verkostoitumiseen ja jopa kansainvälisten yhteyksien solmimisesta.
Tutkimusaineistoni on kerätty yhteensä 95 oppilaalta eräästä suomalaisesta peruskoulusta. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat iältään 12–15-vuotitaita ja opiskelevat kaikki ruotsia toisena kotimaisena kielenä keskipitkän oppimäärän mukaan. Tutkimusmateriaalini koostuu kaiken kaikkiaan 87 lyhyestä kertomuksesta, jotka tutkimukseeni osallistuneet oppilaat kirjoittivat eläytymismenetelmäksi kutsutun metodin pohjalta. Tämän lisäksi tein myös yhteensä 8 parihaastattelua. Materiaalinkeruun suoritin keväällä 2020 oppilaiden koulupäivien aikana.
Tutkimukseni on tuottanut seuraavanlaisia tuloksia: Fenomenografisen analyysin perusteella pystyin erottelemaan yhteensä seitsemän (7) kategoriaa, jotka kuvailevat oppilaiden käsityksiä. Nämä kuvauskategoriat ovat metodit, sisällöt, materiaalit, opettaja, henkilökohtaiset tekijät, kannustimet ja arvot. Materiaalien, metodien ja sisältöjen suhteen oppilaat näyttävät arvostavan erityisesti vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja autenttisuutta. Oppilaat suhtautuvat positiivisesti erityisesti erinäisiin yhteistoiminnallisiin metodeihin, peleihin yms. muuhun toiminnallisuuteen. Erityisen epämotivoivana oppilaat kokevat hyvin kielioppikeskeisen opetuksen. Materiaalit, jotka oppilaat nostavat esiin, ovat oppikirja, vihko ja erinäiset monisteet. Oppilaita näyttää miellyttävän erityisesti oppikirja, joka on selkeä, värikäs ja jonka sisältö koetaan merkityksellisenä. Vihko toimii oppilaiden mukaan kätevänä muistiinpanovälineenä ja monisteet hyödyllisenä lisämateriaalina opiskelua ajatellen.
Suurin osa oppilaista nostaa myös itse ruotsin opettajan esiin vastauksissaan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että erityisesti tekijät, jotka liittyvät opettajan persoonallisuuteen ja hänen koettuun ammattitaitoonsa, vaikuttavat oppilaiden oppimismotivaatioon. Oppilaat edellyttävät opettajalta erityisesti positiivisuutta, kiinnostusta heitä ja heidän oppimistaan kohtaan, avuliaisuutta ja lähestyttävyyttä. Suurin osa oppilaista on sitä mieltä, että opettajan tulisi käyttää oppitunneilla sekä ruotsia että suomea ennen kaikkea helpottamaan annettujen ohjeiden ymmärrystä.
Muita tekijöitä, jotka oppilaiden käsityksen mukaan vaikuttavat heidän oppimismotivaatioonsa ovat erinäiset henkilökohtaiset tekijät, kannustimet ja arvot. Onnistumisen kokemukset ja positiivinen käsitys omasta osaamisesta näyttävät vaikuttavan positiivisesti oppilaiden oppimismotivaatioon, kun taas epäonnistumiset ja negatiivinen käsitys omasta osaamisesta näyttää vaikuttavan siihen negatiivisesti. Oppilaat arvostavat ennen kaikkea positiivista ja rakentavaa palautetta ja jotkut heistä mainitsevat myös erinäiset palkkiot, kuten esimerkiksi karkit ja hyvät arvosanat. Jos oppilaat kokevat ruotsin opinnot edes jollakin tavalla merkityksellisinä, näyttää tämä nostavan oppimismotivaatiota. Oppilaat vaikuttavat olevan myös kiinnostuneita mahdollisuuksista verkostoitumiseen ja jopa kansainvälisten yhteyksien solmimisesta.