Pohjoisen kansalaisjärjestöt globaalin etelän naisten toimijuuden kuvaajina: Kansalaisjärjestöjen narratiivien analyysi toimijuuden ja seksuaalioikeuksien näkökulmasta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on globaalin etelän eli afrikkalaisten naisten toimijuus seksuaalioikeuksien näkökulmasta. Tarkastelen globaalin pohjoisen eli länsimaisten kansalaisjärjestöjen materiaaleja toimijuuden näkökulmasta ja sitä, miten kansalaisjärjestöt kuvaavat globaalin etelän naisten toimijuutta seksuaalioikeuksien näkökulmasta. Tarkastelukohteena ovat kahden globaalissa etelässä toimivan globaalin pohjoisen seksuaalioikeuksia edistävien kansalaisjärjestöjen materiaalit. Tarkasteltavina järjestöinä ovat Marie Stopes International MSI ja International Planned Parenthood Federation IPPF. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu konstruktivistisista lähtökohdista kansalaisjärjestöjen ja niiden vallan teoretisoinnista sekä kansalaisjärjestöjen osallistumisesta pohjois-etelä-jakoon. Teoreettisena lähtökohtana on myös feministinen politiikan tutkimus ja tarkemmin postkolonialistinen feminismi, johon Chandra Talpade Mohanty teoria globaalin etelän naisia kuvaavista kategorioista perustuu. Tutkielma perustuu narratiiviseen tutkimukseen ja menetelmänä käytetään Polkinghornen narratiivien paradigmaattista analyysia. Aineiston analyysi toteutetaan teoreettisesta viitekehyksestä johdettujen Mohantyn narratiivien pohjalta, jotka määrittelevät naiset: miesten toteuttaman väkivallan uhreina, universaaleina huollettavina, naimisissa olevat naiset kolonialistisen sorron uhreina, kotikeskeisen systeemin uhreina, uskonnollisten ideologioiden uhreina sekä kehitysprosessin uhreina. Tutkimuskysymys on, miten globaalin pohjoisen kansalaisjärjestöt kuvaavat globaalin etelän naisten toimijuutta ja mitä se tarkoittaa seksuaalioikeuksien näkökulmasta? Tutkimuksen tuloksena on se, että molempien järjestöjen materiaaleissa globaalin etelän naisia kuvataan sekä uhreina että toimijoina. Ne eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois vaan näitä molempia kuvauksia löytyi yhtä aikaa. Globaalin etelän naiset kuvataan yleensä yhtenä ryhmänä ja usein sukupuoli on määrittävä tekijä. Tutkimuksessa ymmärretään kansalaisjärjestöjen valta muokata todellisuutta ja luoda merkityksiä. Sen vuoksi kansalaisjärjestöillä on velvollisuus tarkastella kriittisesti toimintaansa ja sitä, miten ne voivat vahvistaa tai rikkoa käsityksiä globaalista etelästä ja globaalin etelän naisista.