Soziale Medien als außerschulische Lernumgebung im finnischen DaF-Kontext : Eine Fallstudie in der gymnasialen Oberstufe

Abstract

Sosiaalinen media on muuttanut nuorten käsityksiä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja sitä kautta myös oppimisesta. Nuori voi saada sosiaalisen median ympäristöissä ja yhteisöissä oppimiskokemuksia, joista tulee vertailukohtia koulussa tapahtuvalle oppimiselle. Sekä opettajilla että itse oppilailla onkin paljon opittavaa sosiaalisen median mahdollisuuksista kielenopiskelun kontekstissa. Sosiaalinen media mahdollistaisi muun muassa oppilaan kiinnostuksen kohteiden integroimisen kielenopiskeluun, mikä voisi nostaa oppilaan opiskelumotivaatiota. Lisäksi sosiaalisen median merkittävä rooli nuoren arjessa tekee sosiaalisen median ympäristöistä erinomaisen alustan koulunulkopuoliselle oppimiselle, joka on monien kieltenopettajien mukaan edellytys sujuvan kielitaidon omaksumiseen. Tämä tutkimus tarkastelee koulun ulkopuolista kielenopiskelua sosiaalisen median avulla ja tutkii, miten koulun ulkopuolista oppimista tuetaan koulussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä saksankielisiä sosiaalisen median ympäristöjä saksanopiskelijat hyödyntävät kielenopiskelussaan. Lisäksi selvitetään, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta vaikeuksia saksanopettajat näkevät sosiaalisen median hyödyntämisessä vieraan kielen oppitunnilla. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Neljän suomalaisen lukion A-saksanryhmän oppilaita pyydettiin helmikuussa 2019 täyttämään lomake, jossa he kertoivat sosiaalisen median käytöstään saksanopiskelun kontekstissa. Lomakkeiden täyttämisen jälkeen oppilaat saivat monisteen, johon oli kerätty esimerkkejä saksankielisistä sosiaalisen median ympäristöistä. Maalis-huhtikuussa 2019 samat luokat vastasivat toiseen kyselyyn. Lopulta jokaisen luokan opettajaa haastateltiin. Kyselylomakkeiden ja haastattelujen kysymysten laatimisessa käytettiin apuna aikaisempia tutkimuksia ja teoksia liittyen sosiaalisen median oppimisympäristöihin, mediakasvatukseen ja koulun ulkopuoliseen oppimiseen. Kyselyvastauksien analyysiin ja taulukointiin käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimustulokset osoittavat, että monet oppilaista eivät hyödyntäneet saksankielisiä sosiaalisen median ympäristöjä kielenopiskelussaan. Aktiivisimmin saksankielisiä sosiaalisen median ympäristöjä käyttivät oppilaat, jotka kertoivat, että heillä on saksankielisiä kavereita, ja jotka vaikuttivat motivoituneilta saksan opiskeluun. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että sosiaalisen median etuja kielenopiskelussa ovat opettajien mukaan varsinkin sisältöjen ajankohtaisuus ja autenttisuus. Vaikeuksia sosiaalisen median sisällyttämisessä kielenopiskeluun tuotti sosiaalisessa mediassa vastaan tulevat eettiset haasteet sekä sosiaalisen median ympäristöihin tutustumiseen ja niiden opetuskäyttöön soveltamiseen vaadittava aika. Tulokset tuovat esiin näkökulmia, joita on otettava huomioon tutkittaessa sosiaalisen median käyttöä oppimisympäristönä sekä koulussa että sen ulkopuolella. Tutkimus ei kuitenkaan ole tarpeeksi kattava, jotta sen avulla voisi tehdä yleistyksiä, jotka pätevät kaikkiin saksanryhmiin tai -oppijoihin. Tulokset voivat kuitenkin toimia apuna vieraan kielen opettajille, jotka etsivät itselleen luontaista tapaa sisällyttää saksankielisiä sosiaalisen median ympäristöjä opetukseen ja kannustamaan oppilaita käyttämään niitä myös koulun ulkopuolella.