La douche linguistique en tant que méthode d’apprentissage préscolaire du FLE
Torvinen, Noora (2020)
Torvinen, Noora
2020
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in French Language, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004233596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004233596
Tiivistelmä
Suomessa ollaan parhaillaan kehittämässä varhaista kieltenopetusta. Vuoden 2020 alusta lähtien ensimmäisen vieraan kielen opinnot on varhennettu alkamaan ensimmäisellä luokalla, ja lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutetaan kielirikasteista toimintaa. Tampereen kaupungin ”Kieliä kehiin!” -projekti rikastuttaa tamperelaisten koulujen ja päiväkotien toimintaa vieraiden kielten kielisuihkujen avulla. Kielisuihkut tukevat lasten kielitietoisuuden kehittymistä ja hyödyntävät lasten luontaista kiinnostusta ja innostusta oppimista kohtaan. Kielisuihkuissa lapset saavat tutustua kieliin ja kulttuureihin leikkien ja laulujen avulla. Kielisuihkujen tavoitteena on tuottaa lapsille myönteisiä kokemuksia kielenoppimisesta, ja sitä kautta ohjata lapsia monipuolisiin kielivalintoihin koulupolullaan.
Yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli tuottaa ranskan kielen kielisuihkuja varten valmis kielisuihkumalli helpottamaan kielisuihkuttajien työtä, sillä kielisuihkuja varten ei ole juurikaan olemassa valmiita ohjeita tai malleja. Tässä työssä esittelemme kaksi noin 45 minuutin mittaista kielisuihkumallia. Mallien sisältämät aktiviteetit ja harjoitukset on eritelty, jotta malleja hyödyntävä kielisuihkuttaja voi soveltaa niiden sisältöä kielisuihkuryhmän tarpeiden mukaan. Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia kielisuihkutukseen osallistuvien esiopetusikäisten lasten ja esiopetusryhmien henkilökunnan kokemuksia tämän tutkimuksen puitteissa pidetyistä kielisuihkuista. Tutkimme lasten tietojen ja taitojen karttumista ranskan kielestä ja kulttuurista, lasten asenteita kielenoppimista kohtaan sekä lasten ja esiopetuksen henkilökunnan kokemuksia kielisuihkuissa käytetyistä opetusmetodeista. Kielisuihkuissa käytettiin tutkimusta varten kehitettyä kahta kielisuihkumallia.
Tutkimuksen aineiston kerääminen toteutettiin keväällä 2019 kolmessa tamperelaisessa päiväkodin esiopetusryhmässä. Tutkimuksen kielisuihkuihin osallistui yhteensä noin 60 lasta, joista 14 osallistui varsinaiseen tutkimukseen. Tutkimuksen aineistona ovat lasten kielisuihkujen yhteydessä tekemät piirustukset, kielisuihkujen jälkeen toteutetut lasten ryhmähaastattelut sekä esiopetusryhmien henkilökunnan täyttämät kyselylomakkeet.
Tutkimus osoitti, että sekä lasten että esiopetusryhmien henkilökunnan näkökulmasta kielisuihkut olivat pääosin myönteinen kokemus. Lapset oppivat kielisuihkuissa monia uusia tietoja ja taitoja Ranskasta sekä ranskan kielestä ja kulttuurista. Ranskan kielen oppiminen ja kielisuihkuissa käytetyt metodit miellyttivät suurinta osaa lapsista ja esiopetuksen henkilökunnasta. Parhaimmiksi arvioidut metodit ja harjoitteet olivat pääosin toiminnallisia ja lasten omaa aktiivisuutta painottavia, kuten lauluja, pelejä, leikkejä ja pehmolelun hyödyntämistä opetuksessa. Myös lasten mielipiteet tulevaisuuden kieliopinnoista, sekä ranskan kielen että muiden vieraiden kielten osalta, vaikuttivat olevan myönteisiä. Lasten ja esiopetusryhmien henkilökunnan negatiiviseksi arvioimat kokemukset kielisuihkuista ja kielenoppimisesta liittyivät harjoitteisiin ja metodeihin, jotka olivat vähemmän toiminnallisia, ja jotka vaativat rauhallista keskittymistä. Lapset myös selittivät negatiivisia kokemuksiaan ranskan kielen käytöstä kielisuihkussa vaikeudella, tylsyydellä ja outoudella.
Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että kuitenkin jo vähäinen kielisuihkujen määrä tutustuttaa lapsia vieraaseen kieleen ja kulttuuriin, ja esiopetusryhmissä löytyy innokkuutta kielisuihkutusten jatkamiselle ja määrän lisäämiselle. Jatkotutkimukselle, jossa selvitetään kielisuihkujen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, olisi siis tarvetta.
Yksi tämän tutkimuksen tavoitteista oli tuottaa ranskan kielen kielisuihkuja varten valmis kielisuihkumalli helpottamaan kielisuihkuttajien työtä, sillä kielisuihkuja varten ei ole juurikaan olemassa valmiita ohjeita tai malleja. Tässä työssä esittelemme kaksi noin 45 minuutin mittaista kielisuihkumallia. Mallien sisältämät aktiviteetit ja harjoitukset on eritelty, jotta malleja hyödyntävä kielisuihkuttaja voi soveltaa niiden sisältöä kielisuihkuryhmän tarpeiden mukaan. Toinen tutkimuksen tavoite oli tutkia kielisuihkutukseen osallistuvien esiopetusikäisten lasten ja esiopetusryhmien henkilökunnan kokemuksia tämän tutkimuksen puitteissa pidetyistä kielisuihkuista. Tutkimme lasten tietojen ja taitojen karttumista ranskan kielestä ja kulttuurista, lasten asenteita kielenoppimista kohtaan sekä lasten ja esiopetuksen henkilökunnan kokemuksia kielisuihkuissa käytetyistä opetusmetodeista. Kielisuihkuissa käytettiin tutkimusta varten kehitettyä kahta kielisuihkumallia.
Tutkimuksen aineiston kerääminen toteutettiin keväällä 2019 kolmessa tamperelaisessa päiväkodin esiopetusryhmässä. Tutkimuksen kielisuihkuihin osallistui yhteensä noin 60 lasta, joista 14 osallistui varsinaiseen tutkimukseen. Tutkimuksen aineistona ovat lasten kielisuihkujen yhteydessä tekemät piirustukset, kielisuihkujen jälkeen toteutetut lasten ryhmähaastattelut sekä esiopetusryhmien henkilökunnan täyttämät kyselylomakkeet.
Tutkimus osoitti, että sekä lasten että esiopetusryhmien henkilökunnan näkökulmasta kielisuihkut olivat pääosin myönteinen kokemus. Lapset oppivat kielisuihkuissa monia uusia tietoja ja taitoja Ranskasta sekä ranskan kielestä ja kulttuurista. Ranskan kielen oppiminen ja kielisuihkuissa käytetyt metodit miellyttivät suurinta osaa lapsista ja esiopetuksen henkilökunnasta. Parhaimmiksi arvioidut metodit ja harjoitteet olivat pääosin toiminnallisia ja lasten omaa aktiivisuutta painottavia, kuten lauluja, pelejä, leikkejä ja pehmolelun hyödyntämistä opetuksessa. Myös lasten mielipiteet tulevaisuuden kieliopinnoista, sekä ranskan kielen että muiden vieraiden kielten osalta, vaikuttivat olevan myönteisiä. Lasten ja esiopetusryhmien henkilökunnan negatiiviseksi arvioimat kokemukset kielisuihkuista ja kielenoppimisesta liittyivät harjoitteisiin ja metodeihin, jotka olivat vähemmän toiminnallisia, ja jotka vaativat rauhallista keskittymistä. Lapset myös selittivät negatiivisia kokemuksiaan ranskan kielen käytöstä kielisuihkussa vaikeudella, tylsyydellä ja outoudella.
Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että kuitenkin jo vähäinen kielisuihkujen määrä tutustuttaa lapsia vieraaseen kieleen ja kulttuuriin, ja esiopetusryhmissä löytyy innokkuutta kielisuihkutusten jatkamiselle ja määrän lisäämiselle. Jatkotutkimukselle, jossa selvitetään kielisuihkujen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, olisi siis tarvetta.