Laudaturien loiste ja työllistymisväylän vetovoima: Diskurssianalyysi Helsingin Sanomien ja Ylen ylioppilaita ja ammattiin valmistuneita koskevista jutuista keväällä 2019
Kauppila, Armi (2020)
Kauppila, Armi
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004233571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004233571
Tiivistelmä
Tämä tutkimus vertailee keskenään ylioppilaita ja ammattikoulusta valmistuneita koskevia journalistisia artikkeleita. Lähtökohtana tutkimuksessa on ennakko-oletus, että ylioppilaista ja ammattitutkinnon suorittaneista kertovissa jutuissa näkyy ylioppilastutkinnon arvostus itseisarvoisena, nuoren saavuttamana suorituksena, ja ammattitutkinnon pitäminen enemmänkin väylänä nopeaan työllistymiseen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on seuraava: Millaisin diskurssein tuoreita ammattiin valmistuneita ja ylioppilaita esitetään Ylen ja Helsingin Sanomien feature-jutuissa keväältä 2019, mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja on näiden kahden ryhmän esittämisellä näissä artikkeleissa sekä tukevatko tulokset edellä mainittua ennakko-oletusta.
Tutkimus hyödyntää teoriapohjanaan diskurssin ja diskurssianalyysin käsitteitä sekä tutkimusta ylioppilastutkinnon arvostuksesta ja ammattikoulutusta koskevista mielikuvista. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa käytiin läpi neljä artikkelia käsittävä tutkimusaineisto. Kaikki artikkelit ovat keväällä 2019 joko Ylellä tai Helsingin Sanomissa julkaistuja feature-juttuja. Juttujen perusteellisen läpikäymisen jälkeen niistä erotettiin yhteensä seitsemän diskurssia; kolme ylioppilaista kertovista jutuista, kolme ammattiin valmistuneista kertovista jutuista sekä yksi kaikille aineiston jutuille yhteinen diskurssi.
Diskurssianalyysissä aineistosta havaittiin seuraavat diskurssit: ylioppilaista itseisarvodiskurssi, jaksamisdiskurssi ja arvosanadiskurssi; ammattikoulusta valmistuneista positiivisuusdiskurssi, työdiskurssi ja tilastodiskurssi; sekä ylioppilaista ja ammattikoulusta valmistuneista tulevaisuusdiskurssi. Ammattitutkinto ja ylioppilastutkinto nähdään kummatkin näissä artikkeleissa arvostettavina saavutuksina, mutta ylioppilastutkinto itseisarvoisesti ja ammattitutkinto lähinnä välillisesti valmistuneen työllistymisen kautta.
Huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on myös se, että ammattikoulujutuissa verrataan ammattikoulua lukioon, mutta ylioppilasjutuissa ei edes mainita ammattikoulua. Ylioppilaista kertovien juttujen otsikot keskittyvät päähenkilöiden arvosanoihin, kun taas ammattikoulusta valmistuneista kertovien juttujen otsikot korostavat päähenkilöiden työllistymistä. Ylioppilasjutut ovat lisäksi henkilökeskeisempiä kuin ammattikoulujutut, joissa taustoitetaan laajempaa ilmiötä, kuten ammattikoulutuksen suosiota.
Tutkimus hyödyntää teoriapohjanaan diskurssin ja diskurssianalyysin käsitteitä sekä tutkimusta ylioppilastutkinnon arvostuksesta ja ammattikoulutusta koskevista mielikuvista. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa käytiin läpi neljä artikkelia käsittävä tutkimusaineisto. Kaikki artikkelit ovat keväällä 2019 joko Ylellä tai Helsingin Sanomissa julkaistuja feature-juttuja. Juttujen perusteellisen läpikäymisen jälkeen niistä erotettiin yhteensä seitsemän diskurssia; kolme ylioppilaista kertovista jutuista, kolme ammattiin valmistuneista kertovista jutuista sekä yksi kaikille aineiston jutuille yhteinen diskurssi.
Diskurssianalyysissä aineistosta havaittiin seuraavat diskurssit: ylioppilaista itseisarvodiskurssi, jaksamisdiskurssi ja arvosanadiskurssi; ammattikoulusta valmistuneista positiivisuusdiskurssi, työdiskurssi ja tilastodiskurssi; sekä ylioppilaista ja ammattikoulusta valmistuneista tulevaisuusdiskurssi. Ammattitutkinto ja ylioppilastutkinto nähdään kummatkin näissä artikkeleissa arvostettavina saavutuksina, mutta ylioppilastutkinto itseisarvoisesti ja ammattitutkinto lähinnä välillisesti valmistuneen työllistymisen kautta.
Huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on myös se, että ammattikoulujutuissa verrataan ammattikoulua lukioon, mutta ylioppilasjutuissa ei edes mainita ammattikoulua. Ylioppilaista kertovien juttujen otsikot keskittyvät päähenkilöiden arvosanoihin, kun taas ammattikoulusta valmistuneista kertovien juttujen otsikot korostavat päähenkilöiden työllistymistä. Ylioppilasjutut ovat lisäksi henkilökeskeisempiä kuin ammattikoulujutut, joissa taustoitetaan laajempaa ilmiötä, kuten ammattikoulutuksen suosiota.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]