Kansanedustaja ei ole aikakauslehtikuvissa äänestäjää tärkeämpi: Kuva-analyysi Suomen Kuvalehden poliitikkoja esittävistä kansikuvista
Kokko, Minttu (2020)
Kokko, Minttu
2020
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto - Degree Programme in Journalism and Communication, Bachelor of Social Sciences
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223548
Tiivistelmä
Mediajulkisuus on olennainen osa poliitikon työtä. Tutkimuksessani pureudun mediarepresentaatioihin poliitikoista ja pyrin selvittämään, miten suomalaisia poliitikkoja esitetään aikakauslehtien kansikuvissa. Millaisia merkityksiä kuvat heistä välittävät? Tavoitteeseen päästäkseni esitän kolme tutkimuskysymystä: millaisia ilmi- ja piilomerkityksiä Suomen Kuvalehden kansikuviin on rakentunut, missä kohdin näiden kansikuvien tuottamat merkitykset eroavat toisistaan ja mitä nämä kansikuvat kertovat suomalaisista politiikan henkilökuvastoista aikakauslehdissä?
Tutkimusaineistoni koostuu neljästä Suomen Kuvalehden kansikuvasta vuodelta 2019. Valitsemissani kansikuvissa esiintyvät Petteri Orpo, Antti Rinne, Jussi Halla-aho ja Sanna Marin. Tutkimukseni teorian pohjana käytän Stuart Hallin representaation käsitettä, sillä lehtien kansikuvat ovat representaatioita esittämistään henkilöistä. Tutkimusmenetelmäni on semioottinen kuva-analyysi, jossa siis analysoin kuvien tuottamia merkityksiä merkkiopin, eli semiotiikan käsitteistön avulla. Kansikuvien multimodaalisuuden takia analysoin itse kuvien lisäksi myös niiden yhteyteen liitettyjä kuvatekstejä.
Tutkimusaineistoni koostuu neljästä Suomen Kuvalehden kansikuvasta vuodelta 2019. Valitsemissani kansikuvissa esiintyvät Petteri Orpo, Antti Rinne, Jussi Halla-aho ja Sanna Marin. Tutkimukseni teorian pohjana käytän Stuart Hallin representaation käsitettä, sillä lehtien kansikuvat ovat representaatioita esittämistään henkilöistä. Tutkimusmenetelmäni on semioottinen kuva-analyysi, jossa siis analysoin kuvien tuottamia merkityksiä merkkiopin, eli semiotiikan käsitteistön avulla. Kansikuvien multimodaalisuuden takia analysoin itse kuvien lisäksi myös niiden yhteyteen liitettyjä kuvatekstejä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]