Ilmastonmuutos ja inhimillinen turvallisuus: kuka kärsii? Tarkastelussa Suomi ja Nigeria
Poskiparta, Inkeri (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223547
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa on tutkittu, minkälainen merkitys ilmastonmuutoksella on inhimilliseen turvallisuuteen Suomessa ja Nigeriassa. Tutkielmassa on kaksi tapaustutkimusta, Suomi ja Nigeria, joita vertaillaan poikkikulttuurisesti.
Ilmastonmuutoksen merkitys inhimilliselle turvallisuudelle Suomessa ja Nigeriassa näyttäytyy eri tavoin. Fund For Peacen hauraiden valtioiden indeksin (Fragile States Index) mukaan Suomi on vakaa valtio ja Nigeria on hauras (Fund for Peace 2019). Inhimillisestä turvallisuudesta kirjoitetaan usein heikkojen valtioiden tapauksessa, ja sitä ei liitetä usein vakaisiin valtioihin. Inhimillinen turvallisuus käsittelee ihmisten turvallisuutta. Tässä tutkielmassa inhimillisen turvallisuuden määritelmä pohjautuu ja jako erilaisiin osa-alueisiin perustuu Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) vuonna 1994 julkaisemaan Human Development Reportiin.
Suomen yhteiskunta on vakaa eikä se todennäköisesti kaadu ilmastonmuutoksen kaltaisen riskin edessä. Hyvinvointivaltio vähentää riskejä, joita ilmastonmuutos luo. Nigeria on hauras valtio, jossa valtaa ei ole jaettu ja hallinto on korruptoitunutta. Ilmastonmuutoksen kaltainen riski saattaa kaataa Nigerian valtiona. Valtion kyky kohdata ilmastonmuutoksen tuomat riskit vaikuttaa siihen, mikä merkitys ilmastonmuutoksella on inhimilliselle turvallisuudelle Suomessa ja Nigeriassa.
Poikkikulttuurinen vertailu on tapa tarkastella Suomea ja Nigeriaa kahden eri tapaustutkimuksen kautta. Poikkikulttuurinen vertailu mahdollistaa tarkastelun, kun kahdesta tapauksesta ei ole identtistä ja täysin verrattavissa olevaa aineistoa. Aineistoina on käytetty kahta kyselytutkimusta, vuoden 2016 European Social Surveytä ja vuoden 2017 Afrobarometriä. Näiden lisäksi aineistona toimii tieteellinen kirjallisuus.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat:
1. Mitä ilmastonmuutos merkitsee inhimilliselle turvallisuudelle Suomessa?
2. Mitä ilmastonmuutos merkitsee inhimilliselle turvallisuudelle Nigeriassa?
3. Miten ilmastonmuutoksen merkitys inhimilliselle turvallisuudelle näyttäytyy poik-kikulttuurisessa vertailussa Suomen ja Nigerian välillä?
Ilmastonmuutoksen merkitys inhimilliselle turvallisuudelle Suomessa ja Nigeriassa näyttäytyy eri tavoin. Fund For Peacen hauraiden valtioiden indeksin (Fragile States Index) mukaan Suomi on vakaa valtio ja Nigeria on hauras (Fund for Peace 2019). Inhimillisestä turvallisuudesta kirjoitetaan usein heikkojen valtioiden tapauksessa, ja sitä ei liitetä usein vakaisiin valtioihin. Inhimillinen turvallisuus käsittelee ihmisten turvallisuutta. Tässä tutkielmassa inhimillisen turvallisuuden määritelmä pohjautuu ja jako erilaisiin osa-alueisiin perustuu Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) vuonna 1994 julkaisemaan Human Development Reportiin.
Suomen yhteiskunta on vakaa eikä se todennäköisesti kaadu ilmastonmuutoksen kaltaisen riskin edessä. Hyvinvointivaltio vähentää riskejä, joita ilmastonmuutos luo. Nigeria on hauras valtio, jossa valtaa ei ole jaettu ja hallinto on korruptoitunutta. Ilmastonmuutoksen kaltainen riski saattaa kaataa Nigerian valtiona. Valtion kyky kohdata ilmastonmuutoksen tuomat riskit vaikuttaa siihen, mikä merkitys ilmastonmuutoksella on inhimilliselle turvallisuudelle Suomessa ja Nigeriassa.
Poikkikulttuurinen vertailu on tapa tarkastella Suomea ja Nigeriaa kahden eri tapaustutkimuksen kautta. Poikkikulttuurinen vertailu mahdollistaa tarkastelun, kun kahdesta tapauksesta ei ole identtistä ja täysin verrattavissa olevaa aineistoa. Aineistoina on käytetty kahta kyselytutkimusta, vuoden 2016 European Social Surveytä ja vuoden 2017 Afrobarometriä. Näiden lisäksi aineistona toimii tieteellinen kirjallisuus.
Tutkielman tutkimuskysymykset ovat:
1. Mitä ilmastonmuutos merkitsee inhimilliselle turvallisuudelle Suomessa?
2. Mitä ilmastonmuutos merkitsee inhimilliselle turvallisuudelle Nigeriassa?
3. Miten ilmastonmuutoksen merkitys inhimilliselle turvallisuudelle näyttäytyy poik-kikulttuurisessa vertailussa Suomen ja Nigerian välillä?