Nous sommes Français, Finlandais, Européens! : Construction discursive de l'identité européenne dans des publications finnoises et françaises de la Commission européenne sur Facebook, Twitter et Instagram
Ponkala, Salla (2020)
2020
Ranskan kielen tutkinto-ohjelma, filosofian maisterin tutkinto - Degree Programme in French Language, Master of Arts
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223517
Tiivistelmä
Euroopan unioni (EU) on kamppaillut viime vuosikymmeninä useiden kriisien keskellä. Kansallismielisten puolueiden nousu jäsenmaissa on pakottanut myös EU:n reagoimaan ja etsimään keinoja, joilla tukea ylikansallisten politiikan ratkaisuihin voitaisiin vahvistaa. Euroopan komissio ja useat tutkimukset ovat tunnistaneet eurooppalaisen identiteetin rakentamisen yhdeksi keskeiseksi välineeksi EU:n legitimiteetin vahvistamiseksi. 2010-luvun aikana toteutetut kyselytutkimukset antavat ymmärtää, että suomalaiset kokevat itsensä ranskalaisia useammin eurooppalaisiksi huolimatta siitä, että Ranska on yksi unionin perustajamaista, kun taas Suomi liittyi EU:hun vasta vuonna 1995. Vahvasti kontekstisidonnaisen identiteettidiskurssin näkökulmasta tämä on kiinnostavaa ja ansaitsee tarkempaa tieteellistä tarkastelua.
Eurooppalaista identiteettiä rakennetaan useissa eri konteksteissa. Sosiaalisesta mediasta on vähitellen muodostunut julkisille instituutioille keskeinen viestintäkanava suoraan kansalaisille, minkä vuoksi myös Euroopan komissio on ottanut eri sosiaalisen median alustat käyttöönsä tavoittaakseen kansalaisensa paremmin. Sosiaalinen media on kuitenkin aliedustettuna useissa eurooppalaista identiteettiä käsittelevissä tutkimuksissa, vaikka sen merkitys kansalaisten ja instituutioiden arjessa on yhä suurempi.
Tämän tutkimus selvittää vertaillen, miten komissio rakentaa eurooppalaisen identiteetin diskurssia toisaalta suomalaiselle ja toisaalta ranskalaiselle yleisölle kohdistetuilla julkaisuillaan Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja on sosiaalisen konstruktivismin perinteessä ja menetelmänä on poliittinen, kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimus keskittyy kielellisiin ja tarkemmin tekstisidonnaisiin keinoihin, joilla eurooppalaista identiteettiä rakennetaan. Eurooppalaista identiteettiä käsitellään sosiaalisena, kollektiivisena identiteettinä. Tutkimusaineisto koostuu Euroopan komission Ranskan ja Suomen edustojen omista julkaisuista Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa ajalla 1.1.-30.6.2018.
Tutkimus osoittaa, että komissio rakentaa eurooppalaisen identiteetin diskurssia eri tavoin suomenkielisessä ja ranskankielisessä sosiaalisessa mediassa. Identiteettidiskurssi voidaan määritellä kuuden aladiskurssin ympärille, joita ovat eurooppalaisuus, inkluusio, arvot, symbolit, yhteiset kokemukset ja kielikuvat. Erot vertailluissa diskursseissa ovat sekä laadullisia että määrällisiä. Laadullisesti komissio korostaa suomenkielisissä julkaisuissaan erityisesti eurooppalaisia arvoja ja EU:n toiminnan vaikutuksia sekä merkitystä suomalaisten arjessa. Ranskankielisissä julkaisuissa nousevat puolestaan esiin ennen kaikkea inkluusio ja me-ryhmän rakentaminen sekä EU:n lippu eurooppalaisena symbolina. Erot heijastelevat kummankin jäsenmaan historiaa eurooppalaisessa integraatiossa ja sitä, mitä tekijöitä jäsenmaat ovat korostaneet integraationsa eri vaiheissa. Määrällisesti aktiivisemmin eurooppalaisen identiteetin diskurssia rakentaa Euroopan komissio Ranskassa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat siis osin ristiriidassa kyselytutkimusten tuottamien havaintojen kanssa. Tutkimus antaa pohjan eurooppalaisen identiteetin lisätutkimukselle sosiaalisessa mediassa ja kansallisissa vertailukonteksteissa.
Eurooppalaista identiteettiä rakennetaan useissa eri konteksteissa. Sosiaalisesta mediasta on vähitellen muodostunut julkisille instituutioille keskeinen viestintäkanava suoraan kansalaisille, minkä vuoksi myös Euroopan komissio on ottanut eri sosiaalisen median alustat käyttöönsä tavoittaakseen kansalaisensa paremmin. Sosiaalinen media on kuitenkin aliedustettuna useissa eurooppalaista identiteettiä käsittelevissä tutkimuksissa, vaikka sen merkitys kansalaisten ja instituutioiden arjessa on yhä suurempi.
Tämän tutkimus selvittää vertaillen, miten komissio rakentaa eurooppalaisen identiteetin diskurssia toisaalta suomalaiselle ja toisaalta ranskalaiselle yleisölle kohdistetuilla julkaisuillaan Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja on sosiaalisen konstruktivismin perinteessä ja menetelmänä on poliittinen, kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimus keskittyy kielellisiin ja tarkemmin tekstisidonnaisiin keinoihin, joilla eurooppalaista identiteettiä rakennetaan. Eurooppalaista identiteettiä käsitellään sosiaalisena, kollektiivisena identiteettinä. Tutkimusaineisto koostuu Euroopan komission Ranskan ja Suomen edustojen omista julkaisuista Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa ajalla 1.1.-30.6.2018.
Tutkimus osoittaa, että komissio rakentaa eurooppalaisen identiteetin diskurssia eri tavoin suomenkielisessä ja ranskankielisessä sosiaalisessa mediassa. Identiteettidiskurssi voidaan määritellä kuuden aladiskurssin ympärille, joita ovat eurooppalaisuus, inkluusio, arvot, symbolit, yhteiset kokemukset ja kielikuvat. Erot vertailluissa diskursseissa ovat sekä laadullisia että määrällisiä. Laadullisesti komissio korostaa suomenkielisissä julkaisuissaan erityisesti eurooppalaisia arvoja ja EU:n toiminnan vaikutuksia sekä merkitystä suomalaisten arjessa. Ranskankielisissä julkaisuissa nousevat puolestaan esiin ennen kaikkea inkluusio ja me-ryhmän rakentaminen sekä EU:n lippu eurooppalaisena symbolina. Erot heijastelevat kummankin jäsenmaan historiaa eurooppalaisessa integraatiossa ja sitä, mitä tekijöitä jäsenmaat ovat korostaneet integraationsa eri vaiheissa. Määrällisesti aktiivisemmin eurooppalaisen identiteetin diskurssia rakentaa Euroopan komissio Ranskassa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat siis osin ristiriidassa kyselytutkimusten tuottamien havaintojen kanssa. Tutkimus antaa pohjan eurooppalaisen identiteetin lisätutkimukselle sosiaalisessa mediassa ja kansallisissa vertailukonteksteissa.