Alakoulun vertaisryhmä ja ryhmäilmiöt
Vyyryläinen, Aino-Inkeri (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223515
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia ryhmäilmiöitä kuudesluokkalaisten vertaisryhmässä esiintyy. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli lisätä alakoulun opettajien ymmärrystä ryhmäilmiöistä. Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen auttaa opettajaa ymmärtämään oppilaiden toimintaa ja näin ollen myös vertaisryhmässä esiintyviä ongelmia. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi ulkopuolisuus ja kiusaaminen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on etnografian piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla kuudennen luokan oppilaita ja heidän opettajaansa tammi-helmikuussa 2020. Aineistonkeruu toteutettiin kahden viikon mittaisen kenttäjakson aikana. Aineisto rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa koostuu oppituntien aikana kerätyistä havainnoista, jotka on kirjattu kenttäpäiväkirjaan. Toinen osa koostuu oppilaiden ja opettajan teemahaastatteluista. Oppilaat haastateltiin ryhmissä ja opettaja yksin. Tutkimukseen osallistui 28 oppilasta, joista 15 osallistui havainnoinnin lisäksi myös haastatteluun.
Oman ryhmän suosiminen ja muiden ryhmien vastustaminen, ryhmien muodostuminen samanlaisuuden perusteella sekä statushierarkiat olivat ryhmäilmiöitä, joita tutkimassani luokassa ilmeni. Ryhmäilmiöiden myötä oppilaille oli syntynyt omat tarkkarajaiset ryhmät, joiden ulkopuolelle jäi muutama oppilas.
Tutkimustulokset olivat yhteneviä aikaisempien tutkimusten kanssa. Ryhmäilmiöt vaikuttavat joidenkin oppilaiden elämään negatiivisesti asettamalla heidät ulkopuolisen asemaan. Aiemman tutkimuksen mukaan ulkopuolisen asemassa oleva oppilas on suuremmassa riskissä tulla kiusatuksi kuin oppilas, jolla on kavereita. Ulkopuolisuus ja sitä mahdollisesti seuraavat kiusaaminen voivat aiheuttaa ongelmia oppilaalle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on etnografian piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla kuudennen luokan oppilaita ja heidän opettajaansa tammi-helmikuussa 2020. Aineistonkeruu toteutettiin kahden viikon mittaisen kenttäjakson aikana. Aineisto rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa koostuu oppituntien aikana kerätyistä havainnoista, jotka on kirjattu kenttäpäiväkirjaan. Toinen osa koostuu oppilaiden ja opettajan teemahaastatteluista. Oppilaat haastateltiin ryhmissä ja opettaja yksin. Tutkimukseen osallistui 28 oppilasta, joista 15 osallistui havainnoinnin lisäksi myös haastatteluun.
Oman ryhmän suosiminen ja muiden ryhmien vastustaminen, ryhmien muodostuminen samanlaisuuden perusteella sekä statushierarkiat olivat ryhmäilmiöitä, joita tutkimassani luokassa ilmeni. Ryhmäilmiöiden myötä oppilaille oli syntynyt omat tarkkarajaiset ryhmät, joiden ulkopuolelle jäi muutama oppilas.
Tutkimustulokset olivat yhteneviä aikaisempien tutkimusten kanssa. Ryhmäilmiöt vaikuttavat joidenkin oppilaiden elämään negatiivisesti asettamalla heidät ulkopuolisen asemaan. Aiemman tutkimuksen mukaan ulkopuolisen asemassa oleva oppilas on suuremmassa riskissä tulla kiusatuksi kuin oppilas, jolla on kavereita. Ulkopuolisuus ja sitä mahdollisesti seuraavat kiusaaminen voivat aiheuttaa ongelmia oppilaalle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.