Aidon hoivan hinta - henkilökohtaistunut vastuu ja epävarmuus perhehoidossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on tutkia ja tuottaa tietoa toistaiseksi vähän tutkitusta perhehoidosta. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisena toimeksiantosopimuksella toimivat ikääntyneiden pitkäaikaiset perhehoitajat käsittävät oman asemansa ja elämäntilanteensa. Tutkimuskysymyksenä on, miten työ, moraalinen orientaatio ja suhde ilmenevät perhehoitajien hoivatyölleen antamissa merkityksissä?

Tutkimukseni aineistoni muodostuu tekemistäni seitsemän perhehoitajan yksilöteemahaastatteluista. Analysoin aineistoa teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jossa hyödynnän hoivaetiikan keskusteluihin osallistuvan Virginia Heldin (2006) hoivan jäsennystä, jossa hoivaa lähestytään työnä, moraalisena orientaationa ja suhteena.

Hoivatyölle annetuiksi merkityksiksi muodostuvat ammatillisuus perhehoidossa, kutsumus moraalisena orientaationa ja henkilökohtaisuus hoivasuhteena. Näissä merkityksissä ilmenee eri tavoin hoivatyötä ympäröivä epävarmuus. Ammatillisuus ei määritä hoivatyötä mutta perhehoitajat kertovat suurimman osan heistä omaavan jonkin hoito- tai hoiva-alan koulutuksen. Kutsumus moraalisena orientaationa näkyy vaatimuksena sitoutua, ajatuksena perhehoidossa tarjottavasta aidosta hoivasta ja perhehoitajien erilaisissa suhtautumisissa hoivatyön taloudelliseen epävarmuuteen. Asukkaiden henkilökohtainen tunteminen ja henkilökohtaisen suhteen muodostaminen nähdään perhehoitajien hoivatyössä keskeisimpänä asiana. Henkilökohtaisuus johtaa erilaiseen vastuukokemukseen hoivasuhteiden muutos- ja kriisitilanteissa ja vastuu perhehoidon toiminnasta myös henkilöityy perhehoitajaan.

Henkilökohtaistuvasta vastuusta huolimatta perhehoitajat näkevät perhehoidon parhaimpana tapana tarjota aitoa, kokonaisvaltaista hoivaa. Kuntien vaihtelevat käytännöt siinä, kuka pääsee perhehoitoon ja kuinka paljon hoidosta ollaan valmiita maksamaan, asettaa perhehoitajat epätasa-arvoiseen asemaan ja prekaarin työn tekijöiksi. Pitkäaikaisen perhehoidon ideaalien toteutumista, henkilökohtaisten hoivasuhteiden muodostumista, jatkuvuutta ja turvallisuutta näyttävät rapauttavan asukkaiden vaihtuvuus ja sijoitusten lyhyt kesto. Jatkossa tulisi selvittää, ketkä toimivat pääsääntöisesti perhehoitajina, millä edellytyksin ja toisaalta tutkia, ketkä ikäihmiset pääsevät perhehoitoon ja millä kriteerein. Samalla palkkaus- ja kriteerijärjestelmää tulisi valtakunnallisesti yhtenäistää. Tärkeää olisi tutkia omaisettomien asemaa perhehoidossa ja sen seurauksia perhehoitajalle, sillä markkinaistetut vanhuspalvelut lisäävät yksilön ja hänen läheistensä vastuita hoivan järjestelyissä.

This dissertation focuses on adult foster carers of older people – a care segment that has so far received little attention. The aim of the study reported here was to ascertain how long-term adult foster carers of older people operating under a mandate agreement perceive their own position and life situation. I wished to determine how the work, moral orientation and relation of the carers are included in the meanings given by the carers to their caring work.

My data consist of seven thematic single interviews with foster carers. The interviews were conducted individually. I analyze the data via theory-based content analysis, based on the discussions on care ethics presented by Virginia Held (2006) in which care is approached as a work, a moral orientation and a relation.

As revealed in the interviews, the meanings given to care work highlight professionalism in foster care, vocation as a moral orientation and a personal relationship in carework. Moreover, the meanings are framed by a sense of insecurity within care work. Professionalism does not in itself define foster carework but most of the interviewed do have some kind of training in healthcare or carework. The vocation considered as a moral orientation includes a requirement to commit oneself, the notion of foster care as a genuine care and the various way to cope with financial insecurity associated with the care work. Personal knowledge of the residents and the formation of a personal relationship with the residents are seen as the most essential elements in care work. When changes occur, or crisis arise in the caring relations, personalized care leads to a range of personalized responsibilities, with the responsibility for care activities falling on the carer as an individual.

Despite of person-spesific nature of the responsibilities, the foster carers see foster care as the best overall means of offering holistic care. The varying practices of the municipalities regarding who should be admitted to foster care and how much money should be allocated to care, place foster carers in an unequal and precarious position. The ideals of foster care which include long duration, personal care relations and security are impaired by a rapid turnover of residents and short-term placements. In the future it will be important to look more closely at the persons who work as foster carers and their working conditions; also to study which elderly people are placed in foster care, and under what terms. Overall, there is a need for clearer system regarding foster care, including uniform national remuneration and placement criteria. Research is also needed on the position of persons in foster care who have no relatives, and the consequences for the carers, given that the marketization of elderly care services is tending to increase the responsibilities of the individuals and their relatives within care systems.