Ammattikasvattajuus ammatillisten opettajien ja hallinnon tulkinnoissa: tapaustutkimus Tampereen seudun ammattiopistossa
Kujanpää, Annika (2020)
Kujanpää, Annika
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004223510
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ammatillisten opettajien käsityksistä ammattikasvattajuudesta ammatillisen opettajan näkökulmasta ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen ja verrata näitä käsityksiä hallinnon asiakirjoissa ilmeneviin tulkintoihin ammattikasvattajuudesta. Tarkoituksena oli myös saada tietoa ammattialojen välisistä eroista ammattikasvattajuuden käsityksissä sekä eroista nuoria opettavien opettajien ja aikuisopettajien käsityksissä. Tutkimuksen ensimmäinen aineisto kerättiin teemahaastattelulla viideltä ammatilliselta opettajalta, jotka opettavat nuoria Tampereen seudun ammattiopistossa. Ammatilliset opettajat ovat liiketalouden- turvallisuuden ja autoalan opettajia. Ensimmäinen aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla. Toinen aineisto kerättiin teemahaastattelulla yhdeltä liiketalouden aikuisopettajalta. Hänen haastattelunsa edusti aikuisopettajuuden näkökulmaa tutkimuksessa. Tämän lisäksi aineistoksi valittiin hallinnon näkökulmaa edustamaan Tredun pedagoginen ohjelma ja ammatillisen koulutuksen reformin toteutukseen liittyvä asiakirja. Tämä aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuskysymykset olivat: 1. millaisia käsityksiä ammatillisilla opettajilla on ammattikasvattajuudesta ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen? 2. Miten ammatillisten opettajien käsitykset ammattikasvattajuudesta suhteutuvat hallinnon tulkintoihin eli ammatillisen oppilaitoksen pedagogisiin linjauksiin ja opetushallinnon linjauksiin?
Tutkimustuloksena saatiin, että ammattikasvattajuus näyttäytyy opettajien käsityksissä kasvatuksellisuutena. Kasvatuksellisuus näyttäytyy sekä mikro- että makro-orientaatioina. Mikro-orientaation tasolla opettajat pyrkivät kasvattamaan opiskelijasta ”hyvää oppilasta” ja makro-orientaatio puolestaan näyttäytyy siten, että opettajille on tärkeää, että opiskelija pääsee eteenpäin ja hänestä tulee yhteiskunnan jäsen. Opettajien käsitys ammattikasvattajasta on jännitteinen suhteessa Tredun pedagogiseen ohjelmaan ja ammatillisen koulutuksen reformin asiakirjaan. Ammatilliset opettajat näkevät hyvän ammattikasvattajan empaattisena, tasavertaisesti opiskelijoita kohtelevana kasvattajana, joka osaa ohjata opiskelijaa ja on oman alansa asiantuntija. Tredun pedagogisen ohjelman ja ammatillisen koulutuksen reformin asiakirjan kuvaus ammatillisesta opettajasta on toisenlainen. Siellä nousevat esiin verkostoituminen, työelämäyhteyksien ylläpitäjä, digiosaaja ja verkosto-osaaja.
Tutkimuksen tuloksena tulee esiin myös toimintaympäristö, jossa ammatillinen opettaja toimii ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen. Toimintaympäristöön liittyy jatkuva muutos ja sen tuomat haasteet. Ammatillisen opettajan työhön haasteita on tuonut muun muassa vähentynyt lähiopetus ja kiire. Ammatillisten opettajien huolena oli vähentynyt aika opiskelijoiden kanssa ja se, että ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijoilta vaaditaan paljon itseohjautuvuutta. Tutkimuksen tuloksena oli myös, että ammattikasvattajuus näyttäytyy erilaisena nuorten ja aikuisten opettajien näkökulmasta. Kasvatuksellisuus ei korostunut aikuisopettajan puheessa, kuten se korostui nuoria opettavien puheessa. Lisäksi aikuisopettaja ei kokenut ammatillisen koulutuksen reformin tuomia muutoksia kovinkaan suurina. Tämän tutkimuksen mukaan ammattikasvattajuus näyttäytyy erilaisena aikuisopettajan ja nuorten opettajien käsityksissä, ammattialojen väliset erot sen sijaan ovat hyvin pieniä.
Tutkimustuloksena saatiin, että ammattikasvattajuus näyttäytyy opettajien käsityksissä kasvatuksellisuutena. Kasvatuksellisuus näyttäytyy sekä mikro- että makro-orientaatioina. Mikro-orientaation tasolla opettajat pyrkivät kasvattamaan opiskelijasta ”hyvää oppilasta” ja makro-orientaatio puolestaan näyttäytyy siten, että opettajille on tärkeää, että opiskelija pääsee eteenpäin ja hänestä tulee yhteiskunnan jäsen. Opettajien käsitys ammattikasvattajasta on jännitteinen suhteessa Tredun pedagogiseen ohjelmaan ja ammatillisen koulutuksen reformin asiakirjaan. Ammatilliset opettajat näkevät hyvän ammattikasvattajan empaattisena, tasavertaisesti opiskelijoita kohtelevana kasvattajana, joka osaa ohjata opiskelijaa ja on oman alansa asiantuntija. Tredun pedagogisen ohjelman ja ammatillisen koulutuksen reformin asiakirjan kuvaus ammatillisesta opettajasta on toisenlainen. Siellä nousevat esiin verkostoituminen, työelämäyhteyksien ylläpitäjä, digiosaaja ja verkosto-osaaja.
Tutkimuksen tuloksena tulee esiin myös toimintaympäristö, jossa ammatillinen opettaja toimii ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen. Toimintaympäristöön liittyy jatkuva muutos ja sen tuomat haasteet. Ammatillisen opettajan työhön haasteita on tuonut muun muassa vähentynyt lähiopetus ja kiire. Ammatillisten opettajien huolena oli vähentynyt aika opiskelijoiden kanssa ja se, että ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijoilta vaaditaan paljon itseohjautuvuutta. Tutkimuksen tuloksena oli myös, että ammattikasvattajuus näyttäytyy erilaisena nuorten ja aikuisten opettajien näkökulmasta. Kasvatuksellisuus ei korostunut aikuisopettajan puheessa, kuten se korostui nuoria opettavien puheessa. Lisäksi aikuisopettaja ei kokenut ammatillisen koulutuksen reformin tuomia muutoksia kovinkaan suurina. Tämän tutkimuksen mukaan ammattikasvattajuus näyttäytyy erilaisena aikuisopettajan ja nuorten opettajien käsityksissä, ammattialojen väliset erot sen sijaan ovat hyvin pieniä.