Draamakasvatus Suomessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus draamakasvatukseen ja suomalaisessa peruskoulukontekstissa toteutettuihin tutkimuksiin
Kujansuu, Sonja (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004213483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004213483
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamakasvatusta on tutkittu suomalaisessa peruskoulukontekstissa. Tutkimuskysymykset kohdistuivat draamakasvatukselle annettuihin tavoitteisiin, draamakasvatuksen toteutukseen peruskouluissa sekä opettajaan draamakasvattajana. Tutkimus tuotti tietoa siitä, miten draamakasvatusta on tähän mennessä tutkittu, millaisia havaintoja draamakasvatuksesta on saatu ja mitkä osa-alueet kaipaavat vielä lisää tutkimusta.
Systemaattisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen aineisto koostui kolmestatoista 2010-luvulla tehdystä tutkimuksesta. Aineistoa rajattiin siten, että tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, julkaistu verkossa saatavilla olevana tieteellisenä tutkimusartikkelina, julkaistu viimeisen 10 vuoden aikana, sen tuli käsitellä draamakasvatuksen tavoitteita, toteutusta tai draamaopettajuutta suomalaisessa peruskoulukontekstissa ja kielenä tuli olla suomi tai englanti. Aineisto sisälsi sekä teoreettisia että empiirisiä tutkimuksia. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin yliopiston hakupalvelimia TuniLibiä, ARTOa ja Andoria. Hakusanoina käytettiin draamaa, kasvatusta, draamakasvatusta, Suomea ja suomalaista koulua sekä näiden yhdistelmiä. Haut toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi. Aineiston analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua tutkimusaineiston järjestämisen apuvälineinä.
Tutkimustuloksissa nousi vahvasti esille kaksi teemaa: draamakasvatuksella pyrittiin oppilaiden toimijuuden vahvistamiseen ja draamaopettajan asema draamakasvatuksessa oli merkittävä. Toimijuuden päämääränä oli sitouttaa oppilaat draamatoimintaan ja sen tavoitteisiin sekä saada heidät työskentelemään aktiivisesti ja motivoituneesti. Kaikki tutkimukset olivat yksimielisiä siitä, että draamakasvatuksen toteuttaminen peruskoulussa oli opettajille haastavaa. Draamatoiminnan onnistumiseen vaikuttivat muun muassa opettajan persoona, kyky omaksua uudenlaisia rooleja, oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä, pedagogiset taidot, draamakompetenssi ja vuorovaikutustaidot. Opettajan henkilökohtaiset intressit vaikuttivat paljon siihen, miten ja missä määrin draamakasvatusta toteutettiin opetuksessa.
Systemaattisena kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen aineisto koostui kolmestatoista 2010-luvulla tehdystä tutkimuksesta. Aineistoa rajattiin siten, että tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, julkaistu verkossa saatavilla olevana tieteellisenä tutkimusartikkelina, julkaistu viimeisen 10 vuoden aikana, sen tuli käsitellä draamakasvatuksen tavoitteita, toteutusta tai draamaopettajuutta suomalaisessa peruskoulukontekstissa ja kielenä tuli olla suomi tai englanti. Aineisto sisälsi sekä teoreettisia että empiirisiä tutkimuksia. Aineiston hankinnassa hyödynnettiin yliopiston hakupalvelimia TuniLibiä, ARTOa ja Andoria. Hakusanoina käytettiin draamaa, kasvatusta, draamakasvatusta, Suomea ja suomalaista koulua sekä näiden yhdistelmiä. Haut toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi. Aineiston analyysissa hyödynnettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua tutkimusaineiston järjestämisen apuvälineinä.
Tutkimustuloksissa nousi vahvasti esille kaksi teemaa: draamakasvatuksella pyrittiin oppilaiden toimijuuden vahvistamiseen ja draamaopettajan asema draamakasvatuksessa oli merkittävä. Toimijuuden päämääränä oli sitouttaa oppilaat draamatoimintaan ja sen tavoitteisiin sekä saada heidät työskentelemään aktiivisesti ja motivoituneesti. Kaikki tutkimukset olivat yksimielisiä siitä, että draamakasvatuksen toteuttaminen peruskoulussa oli opettajille haastavaa. Draamatoiminnan onnistumiseen vaikuttivat muun muassa opettajan persoona, kyky omaksua uudenlaisia rooleja, oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä, pedagogiset taidot, draamakompetenssi ja vuorovaikutustaidot. Opettajan henkilökohtaiset intressit vaikuttivat paljon siihen, miten ja missä määrin draamakasvatusta toteutettiin opetuksessa.