"Se on siinä, mitä sä teet joka päivä” : Diskurssianalyysi sosiaali- ja terveysalan johtajien työhyvinvointipuheesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelun kohteena on sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien johtajien näkemykset työhyvinvoinnista sekä sen johtamisesta. Tutkimuksessani tuon esille työhyvinvointikäsityksen muodostumista johtajien haastattelupuheissa ja selvitän, kuinka johtajat asemoivat itsensä erilaisiin puheissaan esiintyviin työhyvinvointidiskursseihin. Työhyvinvointipuheen ymmärtämisen tueksi esittelen tässä tutkielmassa myös aikaisempien tutkimusten muodostamaa käsitystä työhyvinvoinnista ja johtamisesta, niin yhdessä kuin erikseen.

Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii professori Juhani Ilmarisen luoma Työkyvyn talo -malli (2006), joka on tutkimuksiin perustuva kattava yhteenveto erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat keskeisesti työkykyyn ja toimivat työhyvinvoinnin perustana. Lisäksi aikaisempiin tutkimuksiin nojaava teoriakatsaus muodostaa käsitystä siitä, kuinka työhyvinvointi nähdään erottamattomana osana yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon johtamisjärjestelmän kautta on mahdollisuus, mutta myös velvollisuus vaikuttaa. Erilaisten johtamiskäytäntöjen joukosta erityisesti transformationaalinen johtajuus, jaettu sekä valmentava johtajuus, työhyvinvointia edistävä esimieskäyttäytyminen sekä tunneälykäs johtaminen nousevat työhyvinvoinnin johtamisen kannalta keskeiseen asemaan.

Tutkimusaineistonani tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa on kolme sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän johtajan yksilöhaastattelua, jotka toteutin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, ja joiden analyysimenetelmänä olen käyttänyt diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tuloksiksi muodostui neljä erilaisista elementeistä rakentuvaa työhyvinvointidiskurssia, joihin kuuluvat vastuunjaon, työskentelyolosuhteiden, tunnepohjaisuuden sekä tuottavuuden diskurssit. Erilaisissa puhetavoissa sosiaali- ja terveysalan johtajat tuottavat itselleen moniulotteista toimijuutta, ja noiden puhetapojen tarkastelu osoittaa, että johtajien näkemykset tukevat vahvasti jo aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjä näkökulmia työhyvinvoinnin johtamisesta. Tutkimustulokset korostavat, ettei työhyvinvoinnin johtamista voida tarkastella vain yhdenlaista näkökulmaa käyttäen, sillä erilaiset johtajuuskäytänteet limittyvät sekä täydentävät toisiaan. Vaikka työhyvinvoinnin johtamisen kuvaillaan olevan osa johtajan jokapäiväistä työnkuvaa, ei vastuuta työhyvinvoinnista kuitenkaan rajata kuuluvaksi vain johtajalle. Keskeisenä periaatteena on, että myös työntekijät nähdään merkittävässä roolissa työhyvinvoinnin kokonaisuuden muodostumisessa.

The purpose of this master`s thesis is to investigate the views of managers working in the health and social care sector on workplace wellbeing and its management. In my thesis, I introduce how the concept of workplace wellbeing comes out in interviews with managers, as well as find out how managers position themselves in the various discourses of workplace wellbeing through the language they use. To support the understanding of the ways in which workplace wellbeing is spoken about, I present in this thesis also concepts from previous research on workplace wellbeing and management, both together and separately.

The theoretical framework of my thesis consists of The Work Ability House model (2006) created by Professor Juhani Ilmarinen, which is a comprehensive summary based on research of the various factors that play a key role in people’s ability to work and serve as a basis for workplace wellbeing. In addition, a theoretical review based on previous research forms an understanding of how workplace wellbeing is seen as an inseparable part of an individual's overall wellbeing, which not only can, but should be influenced via the management system. Among the various management practices, transformational leadership; shared and coaching leadership; managerial behaviour that promotes well-being at work; as well as emotionally intelligent leadership become central to the management of well-being at work.

The research material of this qualitative thesis consists of individual interviews with three managers working in health and social care, which I carried out using a semi-structured thematic interview method with discourse analysis as the method of analysis. The results of the study are four different discourses on workplace wellbeing, which include discourses on the division of responsibilities, working conditions, emotionality and productivity. Health and social care managers portray a multidimensionality through the language that they use, and examining this language shows that the views of managers strongly support the perspectives on workplace wellbeing already presented in previous studies. The results emphasize that the management of workplace wellbeing cannot be viewed only from one perspective, as different leadership practices overlap and complement each other. Although the management of workplace wellbeing is described as part of the manager's day-to-day job description, the responsibility for workplace wellbeing is not limited only to managers. The key principle is that employees are also seen as playing a significant role in shaping workplace wellbeing.