Asiantuntijoiden käsityksiä oppikirjasta ja sen käyttöä määrittävistä tahoista perusopetuksessa
Telenius, Hanna (2020)
Telenius, Hanna
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203419
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä asiantuntijoilla on oppikirjasta, ja mitkä tahot määrittävät sen käyttöä perusopetuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena design-tutkimuksena, jossa kehitettiin tutkimustulosten pohjalta design-malli. Tutkimuksessa korostui suunnittelu ja pragmaattisuus. Tutkimus eteni vaiheittain ja muotoutui tutkimuksen edetessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistotriangulaatiota. Aineisto koostuu havainnointipäiväkirjasta, oppilailla teetetyistä palautekyselyistä sekä kolmesta asiantuntijahaastattelusta. Havainnointipäiväkirjaa kirjoitettiin osana maisteriopintoihin kuuluvaa syventävä projekti -kurssia, jonka yhteydessä palautekyselykin kerättiin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat valikoituvat sen perusteella, millainen suhde heillä oli tutkittavaan aiheeseen. Haastatteluaineistosta muodostui tutkimuksen pääaineisto.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Analyysin avulla tuotettiin teemoja, jotka vastaavat tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että oppikirja käsitettiin välineeksi, joka on ammattilaisten laatima ja joka mahdollistaa sekä rajoittaa oppimista että opettamista. Lisäksi tulokset osoittivat, että oppikirjan käyttöä määrittävät oppilaat, opettajat, kustantajat ja oppikirjojen tekijät sekä vanhemmat.
Tutkimus osoitti, että opettajan oppikirjalle antama rooli vaikuttaa siihen, millaiseksi oppikirja käsitetään. Oppikirja oli merkityksellinen niin oppilaille kuin myös opettajille. Sen katsottiin vaikuttavan myös oppituntiin. Toisaalta opetus ei kuitenkaan voi rakentua pelkästään oppikirjan varaan. Kustantajat ja oppikirjailijat tulkitsevat opetussuunnitelmaa, jonka pohjalta oppikirjat tuotetaan. Oppikirjat ovat lisäksi välineitä, joista kustantajat ja oppikirjailijat pyrkivät saamaan rahallista hyötyä. Oppikirja voi toimia opettajan opetuksen tai oppilaan oppimisen seurannan välineenä vanhemmille. Oppikirja oli siis myös yhdistävä tekijä koulun ja vanhempien välillä. Tutkimus havainnollistaa oppikirjan roolia kustantajien ja oppikirjojen tekijöiden tuotteena ja vanhempien osallistajana sekä osana opettajien työskentelyä ja oppilaiden oppimista.
Tutkimusten tulosten perusteella kehitetyssä design-mallissa yhdistyvät oppikirjaa määrittävät tahot ja kontekstit, joissa tahot toimivat. Lisäksi mallissa otetaan huomioon tahojen väliset suhteet.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Analyysin avulla tuotettiin teemoja, jotka vastaavat tutkimuksen tutkimuskysymyksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että oppikirja käsitettiin välineeksi, joka on ammattilaisten laatima ja joka mahdollistaa sekä rajoittaa oppimista että opettamista. Lisäksi tulokset osoittivat, että oppikirjan käyttöä määrittävät oppilaat, opettajat, kustantajat ja oppikirjojen tekijät sekä vanhemmat.
Tutkimus osoitti, että opettajan oppikirjalle antama rooli vaikuttaa siihen, millaiseksi oppikirja käsitetään. Oppikirja oli merkityksellinen niin oppilaille kuin myös opettajille. Sen katsottiin vaikuttavan myös oppituntiin. Toisaalta opetus ei kuitenkaan voi rakentua pelkästään oppikirjan varaan. Kustantajat ja oppikirjailijat tulkitsevat opetussuunnitelmaa, jonka pohjalta oppikirjat tuotetaan. Oppikirjat ovat lisäksi välineitä, joista kustantajat ja oppikirjailijat pyrkivät saamaan rahallista hyötyä. Oppikirja voi toimia opettajan opetuksen tai oppilaan oppimisen seurannan välineenä vanhemmille. Oppikirja oli siis myös yhdistävä tekijä koulun ja vanhempien välillä. Tutkimus havainnollistaa oppikirjan roolia kustantajien ja oppikirjojen tekijöiden tuotteena ja vanhempien osallistajana sekä osana opettajien työskentelyä ja oppilaiden oppimista.
Tutkimusten tulosten perusteella kehitetyssä design-mallissa yhdistyvät oppikirjaa määrittävät tahot ja kontekstit, joissa tahot toimivat. Lisäksi mallissa otetaan huomioon tahojen väliset suhteet.