Toimiiko olkapään jännevaivan hoitosuositus kuntoutuksen osalta Pirkanmaalla?
Soininen, Elsi (2020)
Soininen, Elsi
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto - Licentiate of Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203381
Tiivistelmä
Tutkimme, olivatko rappeumaperäisestä olkapään jännevaivasta kärsivät potilaat saaneet Käypä hoito -suosituksen mukaisesti fysioterapiaa ennen käyntiä erikoissairaanhoidossa. Lisäksi selvitimme, mitä toimenpiteitä potilaille oli suositeltu erikoissairaanhoidossa.
Tutkimuksessa oli mukana 60 potilasta, jotka olivat käyneet 1.1.2016–27.6.2017 olkapäävaivan vuoksi Tampereen yliopistollisen sairaalan ortopedian tai fysiatrian poliklinikalla ja jotka saivat diagnoosin M75.1–5. Potilaista selvitettiin taustatietojen ja riskitekijöiden lisäksi toteutunut fysioterapia ja kuvantamistutkimukset ennen erikoissairaanhoitoa, tiedot sairauslomasta sekä erikoissairaanhoidossa suositellut ja tehdyt toimenpiteet.
19 potilasta (32 %) ei ollut saanut fysioterapiaa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä ja 37 (62 %) oli saanut sitä. Fysioterapian sisällöstä ei saatu kattavasti tietoa. 35 % potilaista hoidettiin erikoissairaanhoidossa kirurgisesti.
Tutkimuksemme perusteella terapeuttisen harjoittelun toteutumiseen perusterveydenhuollossa tulisi kiinnittää huomiota, sillä kolmasosa potilaista ei ollut saanut hoitosuosituksen mukaista konservatiivista hoitoa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä.
Tutkimuksessa oli mukana 60 potilasta, jotka olivat käyneet 1.1.2016–27.6.2017 olkapäävaivan vuoksi Tampereen yliopistollisen sairaalan ortopedian tai fysiatrian poliklinikalla ja jotka saivat diagnoosin M75.1–5. Potilaista selvitettiin taustatietojen ja riskitekijöiden lisäksi toteutunut fysioterapia ja kuvantamistutkimukset ennen erikoissairaanhoitoa, tiedot sairauslomasta sekä erikoissairaanhoidossa suositellut ja tehdyt toimenpiteet.
19 potilasta (32 %) ei ollut saanut fysioterapiaa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä ja 37 (62 %) oli saanut sitä. Fysioterapian sisällöstä ei saatu kattavasti tietoa. 35 % potilaista hoidettiin erikoissairaanhoidossa kirurgisesti.
Tutkimuksemme perusteella terapeuttisen harjoittelun toteutumiseen perusterveydenhuollossa tulisi kiinnittää huomiota, sillä kolmasosa potilaista ei ollut saanut hoitosuosituksen mukaista konservatiivista hoitoa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä.