Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kokemusasiantuntijatoiminnan hyödyllisyys: Kirjallisuuskatsaus mielenterveysalan kokemuspohjaisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta

Lehto, Saara (2020)

 
Avaa tiedosto
LehtoSaara.pdf (313.9Kt)
Lataukset: 



Lehto, Saara
2020

Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-24
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203418
Tiivistelmä
Kokemusasiantuntijatoiminta yleistyy sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee kokemuspohjaisen opetuksen sisällyttämistä mielenterveysalan työntekijöiden opintoihin. Yksi kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2009-2015 tavoitteista oli lisätä kokemusasiantuntijatoimintaa. Loppuarvion mukaan tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Kokemusasiantuntijatoiminta on sisällytetty myös uuteen kansalliseen mielenterveysstrategiaan. Toimintaa olisi nyt tärkeä arvioida sen hyödyllisyyden kannalta, sillä terveyspalvelujen menetelmien tulisi ihanteellisesti pohjautua tutkimukseen.
Kokemusasiantuntijatoiminnan hyöty- ja haittapuolia on tutkittu laajimmin koulutuksen ja tutkimuksen saralla. Tutkimuksessa on tarkasteltu kokemusasiantuntijoiden suunnitteleman tai toteuttaman opintojakson vaikutuksia terveysalan opiskelijoihin ja ammattilaisiin. Opintojaksojen on todettu vähentävän opiskelijoiden ennakkoluuloja ja parantavan heidän vuorovaikutustaitojaan. Tämän lisäksi opiskelijoiden kyky itsereflektioon on kokemuspohjaisen opintojakson jälkeen parantunut. Joissakin tutkimuksissa positiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet tilastollisesti merkittäviä. Tutkimuksissa haastatellut opiskelijat ovat suhtautuneet kokemusasiantuntijoiden objektiivisuuteen ja edustavuuteen osin varauksellisesti.
Tutkimuksen osalta katsauksen artikkeleissa on tarkasteltu sellaisten tutkimusprojektien onnistumista, joissa akateemiset tutkijat ovat tehneet yhteistyötä kokemustutkijan kanssa. Kokemusasiantuntijoiden on nähty rikastavan tuotettua tietoa siten, että he ovat kyenneet ”tulkkaamaan” haastateltavien henkilöiden ajatuksia ja mielenterveyden koettuja prosesseja. Kokemustutkijan toimiessa haastattelijana on havaittu, että haastateltavan on ollut helpompi avautua omista kokemuksistaan. Haastattelutilanteissa on toisaalta myös muodostunut ongelmalliseksi, että haastateltavat eivät ole kyenneet luottamaan kokemustutkijan konfidentiaalisuuteen. Haastateltavat ovat myös kokeneet kokemustutkijan puhuvan heidän päälleen.
Kokemusasiantuntijatoiminnan hyötyjä on kyetty valottamaan monipuolisesti tutkimuksessa. Esiin tulleita negatiivisia piirteitä tulisi kuitenkin kenties tarkastella perusteellisemmin.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [10213]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste