Lasten kokemukset varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä ja niiden suunnittelusta
Paloniemi, Mira (2020)
Paloniemi, Mira
2020
Varhaiskasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Early Childhood Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203416
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin lasten kokemuksia varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä ja niiden suunnittelusta. Ilmiötä lähestytään varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen ulottuvuuksien sekä lasten osallisuuden näkökulmien kautta. Varhaiskasvatusta määrittävät Varhaiskasvatuslaki sekä ohjaavat asiakirjat valtakunnallisesti ja paikallisesti. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen rooli varhaiskasvatuksen pedagogiikan näkökulmasta on suuri ja oppimisympäristöjä tulisi suunnitella ja rakentaa yhdessä lasten kanssa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita lasten myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista päiväkodin oppimisympäristöistä sekä lasten osallisuudesta oppimisympäristön suunnitteluun.
Tutkimus on lapsinäkökulmainen tutkimus, jossa lapset olivat aktiivisina osallistujina tutkimuksen tekoon. Tutkimuksen aineisto koostuu yhden pirkanmaalaisen päiväkodin 4-5-vuotiaiden lasten pienryhmien haastattelukeskusteluista, joita kutsutaan myös käsitteellä ”photo-elicitation interview”. Lapsilähtöisen ja osallistavan tutkimussuuntauksen mukaan tutkimuksessa hyödynnettiin aineiston keruussa myös valokuvausta. Lapset saivat ottaa valokuvia Ipad-laitteella haluamistaan päiväkodin tiloista ja paikoista. Nämä valokuvat olivat apuna kokemusten kertomiseen haastattelukeskusteluissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Lasten myönteiset ja kielteiset kokemukset varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä sijoittuivat kolmeen merkityskokonaisuuteen: fyysiseen ympäristöön, leikkiin ja vertaisryhmään sekä aikuisen rooliin. Tutkimuksen tulosten mukaan lasten kokemukset olivat pääsääntöisesti myönteisiä päiväkodin fyysisestä oppimisympäristöstä kuin kielteisiä. Osa lapsista ei osannut nimetä lainkaan kielteisiä kokemuksia. Lapset kokevat päiväkodin oppimisympäristöt leikin mahdollistumisen kautta. Lasten kokemusten mukaan fyysisen ympäristön ominaisuudet, muun muassa valoisuus, koko, lelujen määrä ja järjestys, vaikuttavat paljon lasten myönteisiin ja kielteisiin tunteisiin päiväkodin tiloista. Tiloissa mahdollistuva leikki sekä vertaisryhmän tunne kertoivat myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista. Huomioitavaa on, että lapset näkevät vain tietyt päiväkodin tilat ominaan, missä voivat leikkiä, esimerkiksi wc-tilat tai varastotilat tulivat esille vain muutaman kerran. Lasten kokemusten mukaan aikuisen rooli on pitkälti salliva tai rajaava päiväkodin tiloihin ja etenkin leikkiin liittyen. Aikuisen määrittelemät säännöt ja ohjeet ovat lapsille muuttumattomia eikä niitä juurikaan kyseenalaisteta. Lapsilla ei ollut lähes ollenkaan osallisuuden kokemuksia päiväkodin oppimisympäristöjen suunnittelusta. Heillä on kuitenkin tutkimuksen mukaan ideoita tilojen käyttöä varten.
Tutkimus on lapsinäkökulmainen tutkimus, jossa lapset olivat aktiivisina osallistujina tutkimuksen tekoon. Tutkimuksen aineisto koostuu yhden pirkanmaalaisen päiväkodin 4-5-vuotiaiden lasten pienryhmien haastattelukeskusteluista, joita kutsutaan myös käsitteellä ”photo-elicitation interview”. Lapsilähtöisen ja osallistavan tutkimussuuntauksen mukaan tutkimuksessa hyödynnettiin aineiston keruussa myös valokuvausta. Lapset saivat ottaa valokuvia Ipad-laitteella haluamistaan päiväkodin tiloista ja paikoista. Nämä valokuvat olivat apuna kokemusten kertomiseen haastattelukeskusteluissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Lasten myönteiset ja kielteiset kokemukset varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä sijoittuivat kolmeen merkityskokonaisuuteen: fyysiseen ympäristöön, leikkiin ja vertaisryhmään sekä aikuisen rooliin. Tutkimuksen tulosten mukaan lasten kokemukset olivat pääsääntöisesti myönteisiä päiväkodin fyysisestä oppimisympäristöstä kuin kielteisiä. Osa lapsista ei osannut nimetä lainkaan kielteisiä kokemuksia. Lapset kokevat päiväkodin oppimisympäristöt leikin mahdollistumisen kautta. Lasten kokemusten mukaan fyysisen ympäristön ominaisuudet, muun muassa valoisuus, koko, lelujen määrä ja järjestys, vaikuttavat paljon lasten myönteisiin ja kielteisiin tunteisiin päiväkodin tiloista. Tiloissa mahdollistuva leikki sekä vertaisryhmän tunne kertoivat myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista. Huomioitavaa on, että lapset näkevät vain tietyt päiväkodin tilat ominaan, missä voivat leikkiä, esimerkiksi wc-tilat tai varastotilat tulivat esille vain muutaman kerran. Lasten kokemusten mukaan aikuisen rooli on pitkälti salliva tai rajaava päiväkodin tiloihin ja etenkin leikkiin liittyen. Aikuisen määrittelemät säännöt ja ohjeet ovat lapsille muuttumattomia eikä niitä juurikaan kyseenalaisteta. Lapsilla ei ollut lähes ollenkaan osallisuuden kokemuksia päiväkodin oppimisympäristöjen suunnittelusta. Heillä on kuitenkin tutkimuksen mukaan ideoita tilojen käyttöä varten.