Psykoterapiaa tavoitteellisesti ja oikea-aikaisesti - hallintamentaliteetti Kelan kuntoutuspsykoterapian myöntämisperusteissa
Mäki-Kuutti, Katja (2020)
2020
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004203397
Tiivistelmä
Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa 16-67-vuotiaalle henkilölle, jonka työ- tai opiskelukyky on vaarantunut diagnosoidun mielenterveyden ongelman takia. Kuntoutuspsykoterapia on nimensä mukaisesti kuntoutusta, mutta sitä on pitkään käytetty täydentämään julkisten mielenterveyspalvelujen puutteita. Olen siksi kiinnostunut siitä, kenelle Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa ja millä perusteilla.
Tutkimusmenetelmäni on teoriaohjaava laadullinen sisällönanalyysi. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii hallinnan analytiikka. Hallinta tai hallintamentaliteetti tarkoittaa tietynlaista vallan muotoa, jossa pyritään ohjaamaan ihmisjoukkoja ja -yksilöitä hyödyntämällä heidän itseohjautuvuuttaan. Olen kiinnostunut siitä, minkälaista hallintaa sisältyy Kelan kuntoutuspsykoterapian myöntämisperusteisiin, minkälaista subjektiutta hallintamentaliteetti tuottaa ja miten se suhteutuu hoidon ja kuntoutuksen tavoitteisiin. Aineistoina olen käyttänyt Kelan kuntoutuspsykoterapian etuusohjetta ja lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista sekä Kelan työntekijöiden ja lääkärilausuntoja kuntoutuspsykoterapiahakemusten liitteiksi laativien psykiatrien haastatteluja.
Tutkimuksen perusteella kuntoutuspsykoterapiasta hahmottuu kuva tavoitteellisena, työelämään tai opiskeluihin suuntaavana toimintana. Kelan määrittämä työelämätavoite vaikuttaa siihen kuka saa kuntoutuspsykoterapiaa. Tämä työkeskeinen eetos heijastaa mielestäni uusliberalistista hallintamentaliteettia. Hallintamentaliteetti tulee esille myös vaatimuksena kuntoutujan sitoutumisesta kuntoutukseen sekä selontekovelvollisuutena Kelalle, mikäli epäillään, etteivät myöntämisedellytykset täyty. Lainsäädäntö sulkee kuntoutuspsykoterapian ulkopuolelle tietyt ikäryhmät sekä työ- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Kuntoutuspsykoterapiaa ei välttämättä myönnetä, mikäli hakijalla on hoitamaton päihdeongelma tai vaikea-asteinen psykiatrinen sairaus. Haastateltavat puhuivat näissä tapauksissa ennemmin oikea-aikaisuudesta kuin soveltumattomuudesta kuntoutuspsykoterapiaan.
Tutkimusmenetelmäni on teoriaohjaava laadullinen sisällönanalyysi. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii hallinnan analytiikka. Hallinta tai hallintamentaliteetti tarkoittaa tietynlaista vallan muotoa, jossa pyritään ohjaamaan ihmisjoukkoja ja -yksilöitä hyödyntämällä heidän itseohjautuvuuttaan. Olen kiinnostunut siitä, minkälaista hallintaa sisältyy Kelan kuntoutuspsykoterapian myöntämisperusteisiin, minkälaista subjektiutta hallintamentaliteetti tuottaa ja miten se suhteutuu hoidon ja kuntoutuksen tavoitteisiin. Aineistoina olen käyttänyt Kelan kuntoutuspsykoterapian etuusohjetta ja lakia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista sekä Kelan työntekijöiden ja lääkärilausuntoja kuntoutuspsykoterapiahakemusten liitteiksi laativien psykiatrien haastatteluja.
Tutkimuksen perusteella kuntoutuspsykoterapiasta hahmottuu kuva tavoitteellisena, työelämään tai opiskeluihin suuntaavana toimintana. Kelan määrittämä työelämätavoite vaikuttaa siihen kuka saa kuntoutuspsykoterapiaa. Tämä työkeskeinen eetos heijastaa mielestäni uusliberalistista hallintamentaliteettia. Hallintamentaliteetti tulee esille myös vaatimuksena kuntoutujan sitoutumisesta kuntoutukseen sekä selontekovelvollisuutena Kelalle, mikäli epäillään, etteivät myöntämisedellytykset täyty. Lainsäädäntö sulkee kuntoutuspsykoterapian ulkopuolelle tietyt ikäryhmät sekä työ- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. Kuntoutuspsykoterapiaa ei välttämättä myönnetä, mikäli hakijalla on hoitamaton päihdeongelma tai vaikea-asteinen psykiatrinen sairaus. Haastateltavat puhuivat näissä tapauksissa ennemmin oikea-aikaisuudesta kuin soveltumattomuudesta kuntoutuspsykoterapiaan.