Perehdytystavoitteiden onnistuminen myyntiorganisaatiossa työntekijöiden kokemana

Abstract

Tämän fenomenografisen tapaustutkimuksen päätehtävänä on selvittää, miten haastateltavien perehdytyskokemukset vastaavat kohdeyrityksen asettamiin tavoitteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on löytää tietoa siitä, miten hyvin perehdytys valmisti työtehtäviin, miten arvot ja tavoitteet omaksuttiin sekä miten nämä vaikuttivat haastateltavien kokemukseen organisaatioon sitoutumisesta. Tutkimukselle tärkeää on kartoittaa sitä, mitä tekijöitä henkilöstö nostaa itse merkittävänä perehdytyskokemuksissaan ja tätä kautta löytää perehdytysprosessin ongelmakohtia, joiden pohjalta perehdytystä voitaisiin kehittää oppimisen tukemiseksi. Työpaikkoja vaihdetaan yhä nopeammalla tahdilla ja jatkuvan asiantuntijuuden kehittäminen on yhä tärkeämpää teknologian muuttaessa työnmuotoja päivittäin. Yritykset kamppailevat työntekijöiden sitoutumisen kanssa ja osaamisen sekä laadun varmistaminen työnteossa koetaan haasteeksi suuren sekä nopean vaihtuvuuden vuoksi. Yhä useampi työntekijä kokee, etteivät he saa uudessa työssä aloittaessaan riittäviä resursseja menestyäkseen tai organisaation toiminta tai työ itsessään eivät vastaa heidän odotuksiaan. Yksi suurimpia syitä tähän voi olla perehdytyksen puute tai sen huono laatu. Tämän vuoksi tutkimusaihe on tärkeä niin kohdeyritykselle kuin työmarkkinoille yleisesti. Tutkimus on toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea yksilöiden henkilökohtaisista käsityksistä sekä kokemuksista. Fenomenografia mahdollistaakin tämän tyyppisen ilmiöiden tarkastelun ja vertailun yksilöiden sekä yhteisöjen käsityksien kautta. Tutkimuksen aineisto koostuukin seitsemästä kohdeyrityksen myyntiorganisaation työntekijän teemahaastatteluista, jotka toteutettiin Hangout-videopuheluiden välityksellä joulukuussa 2019. Tutkimukseen valitut työntekijät olivat aloittaneet kohdeyrityksessä vuoden 2019 aikana kuitenkin niin, että jokainen oli haastatteluhetkellä työskennellyt yrityksessä vähintään kuusi kuukautta. Haastateltavat valikoitiin niin, että ne kattaisivat myyntiorganisaation eri toimintoja sekä tasoja, jotta haastattelukokemuksia saataisiin eri tehtävistä. Haastateltavat työskentelivät myös ympäri maailmaa eri yksiköissä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, etteivät haastateltavien kokemukset täysin vastaa kohdeyrityksen perehdytystavoitteisiin. Tutkittavien haastatteluissa on havaittavissa yksilöllisyyttä korostaen yksiköiden ja esimiesten vastuuta, mutta samalla myös yhtäläisyyksiä. Perehdytyksen suunnitteluun, struktuuriin, sisältöön ja ajoitukseen toivotaan parannusta. Kuitenkin arvojen ja tavoitteiden oppimisen voidaan nähdä tapahtuvan työn lomassa ja sitoutuminen organisaatioon on hyvällä tasolla perehdytyksen puutteista riippumatta. Tutkimus antaa tärkeää tietoa sosiaalisen tuen merkittävyydestä ja sen vaikutuksista työssä onnistumiseen ja työhön perehtymiseen heti työsuhteen alussa. Tutkimus antaa myös oleellista tietoa siitä, miten organisaation työntekijät oppivat ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Sosiaalisen oppimisen, työssä oppimisen sekä ekspansiivisen oppimisen teemat korostuvat kertomuksissa ja ne antavat osviittaa sille, miten perehdytysprosessia tulisi kehittää oppimisen tukemiseksi.