Äänitteiden kuvailu Discogs.com-verkkosivustolla ja yleisten kirjastojen tietokannoissa
Erkkilä, Antti (2020)
2020
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004183366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004183366
Tiivistelmä
Discogs.com on joukkoistettu tietokantasivusto, joka mahdollistaa äänitteiden kuvailutietojen tallentamisen yhteisölliseen äänitetietokantaan. Prosessi muistuttaa yleisissä kirjastoissa tapahtuvaa aineistojen kuvailua. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää Discogs-tietokantasivustolla ja yleisissä kirjastoissa toteutettavan musiikkiäänitteiden kuvailutyön eroja. Tarkoituksena oli tutkia Discogs-tietokannan kuvailuympäristöä käyttäjän näkökulmasta, ja verrata sitä yleisten kirjastojen käyttämiin kuvailuympäristöihin.
Tutkimus keskittyi aktiivisten Discogs-julkaisulisääjien sekä kuvailutyötä tekevien kirjastoammattilaisten näkökulmaan. Teoreettinen viitekehys syventyi molempien kuvailuympäristöjen määrittelyyn, painopisteen ollessa musiikkiaineistoihin liittyvässä kuvailutyössä. Aineisto kerättiin kymmenen yksilöhaastattelun avulla, joissa haastateltiin viittä äänitetietoja lisäävää Discogs-käyttäjää sekä viittä kuvailutyötä tekevää kirjastoammattilaista. Analyysi tapahtui sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tulosten mukaan Discogs-lisääjien tekemässä kuvailutyössä oli suurempaa haastateltavien välistä variaatiota, kun taas kirjastoissa tehtävä kuvailutyö määrittyi ylemmiltä tahoilta tulevien sääntöjen ja ohjeistuksien mukaisesti. Kuvailuympäristön käyttäjien tiedontarpeet vaikuttivat kuvailutyöhön. Olemassa olevien kuvailutietueiden muokkaaminen ja täydentäminen olivat suuremmassa roolissa Discogs-tietokannassa. Kirjastotietokantojen tietueet luodaan ensisijaisesti yksilötyönä.
Molemmissa haastatteluryhmissä käytettiin kuvailuun liittyviä maneereita, mutta ne olivat luonteeltaan erilaisia: Discogs-lisääjät merkitsivät kuvailutietoja palvelun sääntöjen vastaisesti, ja kirjastoammattilaiset kuvailivat teosten sisältöjä yleisistä käytännöistä poikkeavilla tavoilla. Ulkoisten tietolähteiden käyttäminen kuvailuprosessissa oli tavallisempaa kirjastoammattilaisten keskuudessa. Discogs-lisääjät eivät käyttäneet kirjastojen aineistotietokantoja lisäyksissä tehdessään, mutta kaikki haastatellut kirjastoammattilaiset hyödynsivät Discogsia kuvailutyössä.
Discogs-lisääjien ja kirjastokuvailijoiden motiivit äänitteiden kuvailun taustalla erosivat toisistaan. Kirjastoammattilaiset tekivät kuvailua kirjastojen käyttäjiä varten, ja Discogslisääjät taas ensisijaisesti itselleen, vaikka he tiedostivat myös muille palvelun käyttäjille olevan hyötyä heidän luomista lisäyksistä. Myös syyt kuvailutyön haastavuuteen erosivat haastatteluryhmien välillä.
Tutkimus keskittyi aktiivisten Discogs-julkaisulisääjien sekä kuvailutyötä tekevien kirjastoammattilaisten näkökulmaan. Teoreettinen viitekehys syventyi molempien kuvailuympäristöjen määrittelyyn, painopisteen ollessa musiikkiaineistoihin liittyvässä kuvailutyössä. Aineisto kerättiin kymmenen yksilöhaastattelun avulla, joissa haastateltiin viittä äänitetietoja lisäävää Discogs-käyttäjää sekä viittä kuvailutyötä tekevää kirjastoammattilaista. Analyysi tapahtui sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tulosten mukaan Discogs-lisääjien tekemässä kuvailutyössä oli suurempaa haastateltavien välistä variaatiota, kun taas kirjastoissa tehtävä kuvailutyö määrittyi ylemmiltä tahoilta tulevien sääntöjen ja ohjeistuksien mukaisesti. Kuvailuympäristön käyttäjien tiedontarpeet vaikuttivat kuvailutyöhön. Olemassa olevien kuvailutietueiden muokkaaminen ja täydentäminen olivat suuremmassa roolissa Discogs-tietokannassa. Kirjastotietokantojen tietueet luodaan ensisijaisesti yksilötyönä.
Molemmissa haastatteluryhmissä käytettiin kuvailuun liittyviä maneereita, mutta ne olivat luonteeltaan erilaisia: Discogs-lisääjät merkitsivät kuvailutietoja palvelun sääntöjen vastaisesti, ja kirjastoammattilaiset kuvailivat teosten sisältöjä yleisistä käytännöistä poikkeavilla tavoilla. Ulkoisten tietolähteiden käyttäminen kuvailuprosessissa oli tavallisempaa kirjastoammattilaisten keskuudessa. Discogs-lisääjät eivät käyttäneet kirjastojen aineistotietokantoja lisäyksissä tehdessään, mutta kaikki haastatellut kirjastoammattilaiset hyödynsivät Discogsia kuvailutyössä.
Discogs-lisääjien ja kirjastokuvailijoiden motiivit äänitteiden kuvailun taustalla erosivat toisistaan. Kirjastoammattilaiset tekivät kuvailua kirjastojen käyttäjiä varten, ja Discogslisääjät taas ensisijaisesti itselleen, vaikka he tiedostivat myös muille palvelun käyttäjille olevan hyötyä heidän luomista lisäyksistä. Myös syyt kuvailutyön haastavuuteen erosivat haastatteluryhmien välillä.