”Mua joki johdata” : Laululyriikan haasteista ja tapaustutkimus venäläisen poplaulun kääntämisestä
Tiainen, Pia (2020)
2020
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004173337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004173337
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan laulutekstien kääntämistä. Tutkielma on autoetnografinen ja tarkastelee kääntäjän laulutekstin käännösprosessia.
Tutkielmassa avataan, kuinka laaditaan toimiva laulukäännös ja tavoitteena on saada aikaan toimiva suomenkielinen laulu. Jotta tutkielmaan asetettu tavoite voidaan todeta, on tutkielmaan laadittu kysely, jonka avulla saadaan arvio ulkopuolisilta kuulijoilta.
Tutkielman aineistoina toimivat venäläisen Lûbè-yhtyeen laulu Ty nesi menâ reka (Ты неси меня река, suom. Kuljeta minua joki) sekä tutkielman kirjoittajan laatima suomennos kyseisestä laulusta.
Tutkimuksessa laaditaan laulusta Ty nesi menâ reka suomenkielinen käännös ja avataan kääntäjän käännösprosessia. Tämän jälkeen suomenkielinen versio lauletaan, äänitetään ja esitetään. Lopuksi laaditaan kysely, jonka avulla saadaan ulkopuolisilta kuulijoilta arvio, onko tutkielmaan asetettu tavoite onnistunut. Kysely toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kysely oli avoinna 16.1.–14.2.2020. Vastauksia kyselyyn tuli 158.
Tutkielmassa mainitaan aluksi tekstilajityypeistä ja lyriikan kääntämisen haasteista. Tutkielma saa teoriapohjaa Eugene Nidan ekvivalenssiteoriasta, Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin skopos-teoriasta sekä Ronnie Apterin ja Mark Hermanin laatimista tavoista, joilla kääntäjä pystyy vaikuttamaan huomaamattomasti alkuperäiseen lauluun.
Teoriaosassa keskeisenä osana on Peter Low'n laululyriikan kääntämisen viisiottelu -periaate, johon tämän tutkielman käännöstyö perustuu. Low'n mukaan laadittaessa toimivaa laulukäännöstä, on otettava huomioon viisi kohtaa: laulettavuus, sisältö, luonnollisuus, riimi ja rytmi. Mitä useampi kohta käännöksessä täyttyy, sen onnistuneempi käännöksestä tulee. Kaikkia kohtia ei kuitenkaan jokaiseen käännökseen välttämättä saa ja joustavuus takaa parhaimman lopputuloksen. Muun muassa musiikillinen ymmärrys, riittävä aika sekä kyky ajatella syvällisemmin tukevat kääntäjää laulutekstien kääntämisessä.
Kyselyyn vastanneista 45,6 % piti laulutekstin käännöstä kiitettävänä, 22,8 % erinomaisena ja 23,4 % tyydyttävänä. Huonona laulutekstikäännöstä piti 0,6 % vastaajista.
Vastaajista 44,3 % oli sitä mieltä, että käännöslaulu toimii kiitettävästi, 24,7 % piti käännöslaulua erinomaisena ja 22,2 % oli sitä mieltä, että laulu oli tyydyttävä.
Kyselyn tuloksista päätellen, suomenkielinen versio venäjänkielisestä laulusta on onnistunut ja tutkielmaan asetettu tavoite on saavutettu.
Tutkielmassa avataan, kuinka laaditaan toimiva laulukäännös ja tavoitteena on saada aikaan toimiva suomenkielinen laulu. Jotta tutkielmaan asetettu tavoite voidaan todeta, on tutkielmaan laadittu kysely, jonka avulla saadaan arvio ulkopuolisilta kuulijoilta.
Tutkielman aineistoina toimivat venäläisen Lûbè-yhtyeen laulu Ty nesi menâ reka (Ты неси меня река, suom. Kuljeta minua joki) sekä tutkielman kirjoittajan laatima suomennos kyseisestä laulusta.
Tutkimuksessa laaditaan laulusta Ty nesi menâ reka suomenkielinen käännös ja avataan kääntäjän käännösprosessia. Tämän jälkeen suomenkielinen versio lauletaan, äänitetään ja esitetään. Lopuksi laaditaan kysely, jonka avulla saadaan ulkopuolisilta kuulijoilta arvio, onko tutkielmaan asetettu tavoite onnistunut. Kysely toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kysely oli avoinna 16.1.–14.2.2020. Vastauksia kyselyyn tuli 158.
Tutkielmassa mainitaan aluksi tekstilajityypeistä ja lyriikan kääntämisen haasteista. Tutkielma saa teoriapohjaa Eugene Nidan ekvivalenssiteoriasta, Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin skopos-teoriasta sekä Ronnie Apterin ja Mark Hermanin laatimista tavoista, joilla kääntäjä pystyy vaikuttamaan huomaamattomasti alkuperäiseen lauluun.
Teoriaosassa keskeisenä osana on Peter Low'n laululyriikan kääntämisen viisiottelu -periaate, johon tämän tutkielman käännöstyö perustuu. Low'n mukaan laadittaessa toimivaa laulukäännöstä, on otettava huomioon viisi kohtaa: laulettavuus, sisältö, luonnollisuus, riimi ja rytmi. Mitä useampi kohta käännöksessä täyttyy, sen onnistuneempi käännöksestä tulee. Kaikkia kohtia ei kuitenkaan jokaiseen käännökseen välttämättä saa ja joustavuus takaa parhaimman lopputuloksen. Muun muassa musiikillinen ymmärrys, riittävä aika sekä kyky ajatella syvällisemmin tukevat kääntäjää laulutekstien kääntämisessä.
Kyselyyn vastanneista 45,6 % piti laulutekstin käännöstä kiitettävänä, 22,8 % erinomaisena ja 23,4 % tyydyttävänä. Huonona laulutekstikäännöstä piti 0,6 % vastaajista.
Vastaajista 44,3 % oli sitä mieltä, että käännöslaulu toimii kiitettävästi, 24,7 % piti käännöslaulua erinomaisena ja 22,2 % oli sitä mieltä, että laulu oli tyydyttävä.
Kyselyn tuloksista päätellen, suomenkielinen versio venäjänkielisestä laulusta on onnistunut ja tutkielmaan asetettu tavoite on saavutettu.