"Tulisin hulluksi, jos alkaisin liikaa miettiä lukijoiden kommentteja": Tutkimus toimittajien suhtautumisesta kommenttipalstoihin
Rantavaara, Minja (2020)
2020
Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Journalism and Media Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163314
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut luoda yleiskuvaa siitä, mitä toimittajat ajattelevat uutisten kommenttipalstoista ja lukijoiden kommenteista.
Monet mediatalot toivovat, että vuorovaikutus lukijan ja toimittajan välillä lisääntyisi. Kommenttipalstoja pidetään yhtenä mahdollisuutena syventää tätä yhteyttä. Sen onnistumiseksi on kuitenkin tärkeää tarkastella asiaa myös toimittajien näkökannalta. Tarkemmin etsin vastausta tutkimuskysymyksiini siitä, miten toimittajat arvottavat lukijoiden mahdollisuutta kommentointiin: Pidetäänkö kommentointia tärkeänä osana journalismia? Kuinka usein kommentteja luetaan? Millä tavalla toimittajat itse osallistuvat keskusteluihin ja kuinka usein keskusteluun osallistutaan? Entä mikä toisaalta estää toimittajia osallistumasta verkkokeskusteluun lukijoiden kanssa? Mitä tunteita kommentit herättävät toimittajissa? Miten kommentointi on vaikuttanut toimittajien työskentelyyn? Miten kommentointi verkossa eri alustoilla toimittajien mielestä vaihtelee? Millaisia ohjeistuksia ja linjauksia toimituksissa on annettu siitä, miten osallistua keskusteluun lukijoiden kanssa? Entä miten toimittajien mielestä kommentointia voitaisiin tulevaisuudessa kehittää?
Näiden asioiden selvittämiseen on käytetty aineistona verkkokyselyn tuloksia. Kyselyn määrällisten vastausten lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu vastaajien avoimia vastauksia, jotka kannustivat laadulliseen analyysiin. Pyrin pohtimaan toimittajien suhtautumista lukijoiden kommentointiin syvällisemmin saadakseni selville heidän motivaatiotaan, ajattelutapojaan ja asenteitaan.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että toimittajat pitävät kommentoinnin mahdollisuutta tärkeänä ja lukevat kommentteja säännöllisesti, mutta keskusteluun osallistuminen ei ole vielä tullut osaksi journalismin prosessia. Aikaa ja ohjeistusta keskusteluun ei ole annettu yhtenäisesti eikä erityisen tehokkaasti. Toimittajat kertoivat kommentoinnin aiheuttavan heissä pääsääntöisesti ahdistusta ja turhautumista, vaikka monet tunnistivat myös saaneensa kommenttipalstalta uusia juttuideoita.
Monet mediatalot toivovat, että vuorovaikutus lukijan ja toimittajan välillä lisääntyisi. Kommenttipalstoja pidetään yhtenä mahdollisuutena syventää tätä yhteyttä. Sen onnistumiseksi on kuitenkin tärkeää tarkastella asiaa myös toimittajien näkökannalta. Tarkemmin etsin vastausta tutkimuskysymyksiini siitä, miten toimittajat arvottavat lukijoiden mahdollisuutta kommentointiin: Pidetäänkö kommentointia tärkeänä osana journalismia? Kuinka usein kommentteja luetaan? Millä tavalla toimittajat itse osallistuvat keskusteluihin ja kuinka usein keskusteluun osallistutaan? Entä mikä toisaalta estää toimittajia osallistumasta verkkokeskusteluun lukijoiden kanssa? Mitä tunteita kommentit herättävät toimittajissa? Miten kommentointi on vaikuttanut toimittajien työskentelyyn? Miten kommentointi verkossa eri alustoilla toimittajien mielestä vaihtelee? Millaisia ohjeistuksia ja linjauksia toimituksissa on annettu siitä, miten osallistua keskusteluun lukijoiden kanssa? Entä miten toimittajien mielestä kommentointia voitaisiin tulevaisuudessa kehittää?
Näiden asioiden selvittämiseen on käytetty aineistona verkkokyselyn tuloksia. Kyselyn määrällisten vastausten lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu vastaajien avoimia vastauksia, jotka kannustivat laadulliseen analyysiin. Pyrin pohtimaan toimittajien suhtautumista lukijoiden kommentointiin syvällisemmin saadakseni selville heidän motivaatiotaan, ajattelutapojaan ja asenteitaan.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että toimittajat pitävät kommentoinnin mahdollisuutta tärkeänä ja lukevat kommentteja säännöllisesti, mutta keskusteluun osallistuminen ei ole vielä tullut osaksi journalismin prosessia. Aikaa ja ohjeistusta keskusteluun ei ole annettu yhtenäisesti eikä erityisen tehokkaasti. Toimittajat kertoivat kommentoinnin aiheuttavan heissä pääsääntöisesti ahdistusta ja turhautumista, vaikka monet tunnistivat myös saaneensa kommenttipalstalta uusia juttuideoita.