"Kun mukana on lapset, asiat mutkistuvat": miesten kokemuksia erosta ja eropalveluista
Kojo, Eveliina (2020)
Kojo, Eveliina
2020
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163306
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on miesten kokemukset erosta ja eropalveluista. Tutkielmani miehet kertovat kokemuksistaan omasta näkökulmastaan käsin ja kyseessä on kokemuksen tutkimukseen nojaava hermeneuttis-fenomenologinen tutkimus. Aihe on tärkeä, sillä pitkälti yli 13 000 avioliittoa sekä arviolta tuhansia avoliittoja purkautuu vuosittain, ja monet eroon kytkeytyvät ilmiöt voidaan nähdä sosiaalisina ongelmina. Sosiaalityössä puolestaan pyritään 2020-luvulla asiakaslähtöiseen työskentelytapaan, jossa asiakkaidet omat näkemykset nähdään tärkeinä, joten siksi on tärkeää tutkia eroa myös kokemuksellisena ilmiönä.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) millaisia erokokemuksia miehillä on ja 2) millaista apua miehet kokevat tarvitsevansa erossa. Tutkielmani teoreettinen tausta pohjautuu sukupuolentutkimukseen ja erityisesti sosiaalisen, kulttuurisesti muovautuvan sukupuolen merkitykseen sekä ihmisen arkielämässä että auttamisammateissa ja viranomaiskäytännöissä. Erityisesti suomalaisessa, tasa-arvoajatteluun vahvasti pohjaavassa sosiaalityössä sukupuolta on pyritty pitkään häivyttämään taustalle tai jopa kokonaan pois työskentelystä, ja tällainen lähestymistapa saattaa jättää miesasiakkaiden tarpeet näkymättömiin. Tutkielmassani olen myös esitellyt aikaisempaa erotutkimusta sukupuolinäkökulmasta.
Tutkielmani aineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella ja kyselyyn vastasi 48 miestä. Vastaajat olivat iältään 26–65-vuotiaita; suurin osa vastaajista sijoittui 26-45 -vuotiaiden haarukkaan. Enemmistö vastaajista oli eronnut suhteellisen pitkistä avioliitosta 1–5 vuotta sitten. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset miesten kokemuksista tuovat ilmi, että aloite eroon on koettu tulevan useimmiten ex-puolisolta ja yleisimpänä erosyynä ovat miesten kokemusten mukaan ex-puolison uskottomuus, erilleen kasvaminen ja mielenterveysongelmat. Suurimmalla osalla on vaikeistakin kokemuksista huolimatta hyvät välit ex-puolisoonsa ja miehet kokevat välien parantuneen ajan kuluessa. Erityisen vaikeana eroon liittyvänä seikkana miehet nostavat esiin lasten huoltajuuteen ja tapaamiseen liittyvän problematiikan, jonka osalta monet kokevat epätasa-arvoa. Eroon saatuun apuun liittyen tulokset osoittavat, että suurin osa miehistä kokee saaneensa erossa apua ystäviltä ja toiseksi eniten ammattilaisilta. Kun miehet kuvailevat sitä, miten tuki on heitä auttanut, on tunnesanasto vähäistä. Suuri enemmistö vastaajista kokee tarvetta mieserityisille tukipalveluille ja peräänkuuluttaa tuen tarvetta erityisesti tunteiden käsittelyssä sekä lasten huoltajuus- ja tapaamisasioissa neuvomiselle.
Tuloksista voi päätellä, että suurin osa miehistä selviytyy eron aiheuttamasta kriisistä hyvin, mutta osa jää vaille tarpeenmukaista tukea sekä lähipiiriltä että ammattilaisilta. Mielikuva siitä, että viranomaiset suosivat naisia ja äitejä ratkaisuissaan, elää edelleen vahvasti miesten ajattelussa. Tutkimusta ammattilaisten mahdollisesti sukupuolittuneista asenteista sekä uudistetun lapsenhuoltolain vaikutuksista perheoikeudellisiin ratkaisuihin erotilanteessa tarvitaan lisää.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) millaisia erokokemuksia miehillä on ja 2) millaista apua miehet kokevat tarvitsevansa erossa. Tutkielmani teoreettinen tausta pohjautuu sukupuolentutkimukseen ja erityisesti sosiaalisen, kulttuurisesti muovautuvan sukupuolen merkitykseen sekä ihmisen arkielämässä että auttamisammateissa ja viranomaiskäytännöissä. Erityisesti suomalaisessa, tasa-arvoajatteluun vahvasti pohjaavassa sosiaalityössä sukupuolta on pyritty pitkään häivyttämään taustalle tai jopa kokonaan pois työskentelystä, ja tällainen lähestymistapa saattaa jättää miesasiakkaiden tarpeet näkymättömiin. Tutkielmassani olen myös esitellyt aikaisempaa erotutkimusta sukupuolinäkökulmasta.
Tutkielmani aineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella ja kyselyyn vastasi 48 miestä. Vastaajat olivat iältään 26–65-vuotiaita; suurin osa vastaajista sijoittui 26-45 -vuotiaiden haarukkaan. Enemmistö vastaajista oli eronnut suhteellisen pitkistä avioliitosta 1–5 vuotta sitten. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset miesten kokemuksista tuovat ilmi, että aloite eroon on koettu tulevan useimmiten ex-puolisolta ja yleisimpänä erosyynä ovat miesten kokemusten mukaan ex-puolison uskottomuus, erilleen kasvaminen ja mielenterveysongelmat. Suurimmalla osalla on vaikeistakin kokemuksista huolimatta hyvät välit ex-puolisoonsa ja miehet kokevat välien parantuneen ajan kuluessa. Erityisen vaikeana eroon liittyvänä seikkana miehet nostavat esiin lasten huoltajuuteen ja tapaamiseen liittyvän problematiikan, jonka osalta monet kokevat epätasa-arvoa. Eroon saatuun apuun liittyen tulokset osoittavat, että suurin osa miehistä kokee saaneensa erossa apua ystäviltä ja toiseksi eniten ammattilaisilta. Kun miehet kuvailevat sitä, miten tuki on heitä auttanut, on tunnesanasto vähäistä. Suuri enemmistö vastaajista kokee tarvetta mieserityisille tukipalveluille ja peräänkuuluttaa tuen tarvetta erityisesti tunteiden käsittelyssä sekä lasten huoltajuus- ja tapaamisasioissa neuvomiselle.
Tuloksista voi päätellä, että suurin osa miehistä selviytyy eron aiheuttamasta kriisistä hyvin, mutta osa jää vaille tarpeenmukaista tukea sekä lähipiiriltä että ammattilaisilta. Mielikuva siitä, että viranomaiset suosivat naisia ja äitejä ratkaisuissaan, elää edelleen vahvasti miesten ajattelussa. Tutkimusta ammattilaisten mahdollisesti sukupuolittuneista asenteista sekä uudistetun lapsenhuoltolain vaikutuksista perheoikeudellisiin ratkaisuihin erotilanteessa tarvitaan lisää.