Työstä kieltäytyjä vai vapaaehtoisesti työtön? : Laadullinen tutkimus työstä kieltäytymisen käsityksistä Suomi24-aineistossa
Mäkipää, Lotta (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163313
Tiivistelmä
Vahvan palkkatyöyhteiskunnan normissa työstä kieltäytymisen ilmiö herättää usein poliittisesti ja tunteellisesti latautunutta keskustelua oikeasta ja väärästä. Työn roolia yksilöä määrittävänä tekijänä kritisoidaan yhä enemmän ja työn merkitys on toisaalta jatkuvasti epäselvempää. Verkkokeskusteluissa työstä kieltäytymisestä löytyy runsaasti keskustelua, jota käydään anonyymisti. Verkon mahdollistama anonyymi tila antaa mahdollisuuden tulla kuulluksi vertaisten joukossa sekä jakaa mielipiteitään ilman viranomaisten arvostelua. Tärkeää työstä kieltäytymisen ilmiön laadullisessa tutkimuksessa on tarkasteltavan kohderyhmän lähelle pääseminen ja heidän anonymiteettinsä säilyttäminen.
Tutkielmassa analysoitiin työstä kieltäytymiseen liittyviä erilaisia käsityksiä sekä syitä kieltäytyä työstä. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin työstä kieltäytyjien motiiveja ja toimintatapoja ilman niihin liittyvää problematisointia. Analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista analyysia, joka painottui nimenomaan erilaisten käsitysten tunnistamiseen tekstiaineistosta. Aineisto koostui Suomi24-keskustelufoorumilla vuosina 2010-2015 käydyistä keskusteluista, joiden aihepiiri rajattiin koskemaan toimeentulo- ja työteemaisia ketjuja. Anonyymit keskustelut päästivät tutkijan lähemmäs sensitiivistä aihetta, josta valtamediassa esitetään hyvin usein vain kielteisiä kuvia tai otsikointeja. Keskeisinä teoreettisina käsitteinä tutkielmassa käytettiin arjen hiljaisen vastarinnan sekä sosiaalisen kontrollin ja kansalaisuuden käsitteitä.
Tutkielmani lopputuloksena havaittiin, että työstä kieltäytyminen on moniulotteinen ilmiö. Erilaiset käsitykset työstä kieltäytymisestä jäsentyivät analyysissani kuudeksi kuvauskategoriaksi: heikko palkkataso, työn kielteinen vaikutus hyvinvointiin, elämänarvot ja ideologiat, tukien varassa tyytyväiset, porsaanreiät järjestelmässä ja vastapuhe. Kyseenalaiseksi keskusteluissa asetettiin palkkatyön arvottaminen ainoaksi oikeaksi työksi, vaikka tosiasiassa tutkimani keskustelut sisälsivät paljon puhetta työnteosta, mutta jonka ei yleisesti katsota tuottavan yhteiskunnallemme täyttä panosta. Keskeisenä havaintona esiin nousi kysymys hyvän työn määrittelemisestä.
Tutkielmassa analysoitiin työstä kieltäytymiseen liittyviä erilaisia käsityksiä sekä syitä kieltäytyä työstä. Tutkielman tarkoitus oli tuoda esiin työstä kieltäytyjien motiiveja ja toimintatapoja ilman niihin liittyvää problematisointia. Analyysimenetelmänä käytettiin fenomenografista analyysia, joka painottui nimenomaan erilaisten käsitysten tunnistamiseen tekstiaineistosta. Aineisto koostui Suomi24-keskustelufoorumilla vuosina 2010-2015 käydyistä keskusteluista, joiden aihepiiri rajattiin koskemaan toimeentulo- ja työteemaisia ketjuja. Anonyymit keskustelut päästivät tutkijan lähemmäs sensitiivistä aihetta, josta valtamediassa esitetään hyvin usein vain kielteisiä kuvia tai otsikointeja. Keskeisinä teoreettisina käsitteinä tutkielmassa käytettiin arjen hiljaisen vastarinnan sekä sosiaalisen kontrollin ja kansalaisuuden käsitteitä.
Tutkielmani lopputuloksena havaittiin, että työstä kieltäytyminen on moniulotteinen ilmiö. Erilaiset käsitykset työstä kieltäytymisestä jäsentyivät analyysissani kuudeksi kuvauskategoriaksi: heikko palkkataso, työn kielteinen vaikutus hyvinvointiin, elämänarvot ja ideologiat, tukien varassa tyytyväiset, porsaanreiät järjestelmässä ja vastapuhe. Kyseenalaiseksi keskusteluissa asetettiin palkkatyön arvottaminen ainoaksi oikeaksi työksi, vaikka tosiasiassa tutkimani keskustelut sisälsivät paljon puhetta työnteosta, mutta jonka ei yleisesti katsota tuottavan yhteiskunnallemme täyttä panosta. Keskeisenä havaintona esiin nousi kysymys hyvän työn määrittelemisestä.