Tapaustutkimus ohjelmistoprojektin läpinäkyvyydestä asiakasportaalin kehitysprojektissa
Hyssälä, Martti (2020)
2020
Johtamisen ja tietotekniikan DI-tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Management and Information Technology, MSc (Tech), Pori
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004163308
Tiivistelmä
Ketterien menetelmien ohjelmistoprojektit yleistyvät nopeasti. Ne ovat tehokkaita huomioimaan asiakkaan mielipiteitä useasti tekemisen aikana. Eräs yleisimmistä ketteristä menetelmistä on Scrum. Siinä tekeminen pilkotaan pieniin iteraatioihin, sprintteihin. Jokaisen iteraation päätyttyä valmiit kehitystarinat esitellään asiakkaille ja asianomistajille iteraation katselmointikokouksessa. Asiakkailta saadaan näin heti palautetta valmiista toteutuksesta. Palautetta voidaan heti hyödyntää seuraavien iteraatioiden suunnittelussa.
Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin asiakasportaaliprojektin viestinnän onnistumista globaalissa yrityksessä. Tapausprojekti oli ensimmäisiä ison mittaluokan projekteja
kohdeyrityksessä, jossa hyödynnettiin Scrum-viitekehystä projektin toteuttamiseksi. Projektilla oli iso joukko asianomistajia organisaation eri tasoilla. Tämän tutkimustyön tarkoitus oli tutkia, saavatko projektia seuraavat tahot riittävästi tietoa projektin tavoitteista, tähänastisista saavutuksista sekä projektin aikaansaannoksista.
Tämä tapaustutkimus suoritettiin valikoitujen haastattelujen avulla siinä vaiheessa, kun projektin aloittamisesta oli kulunut ajallisesti noin yksi vuosi. Tuona hetkenä projektissa oli suoritettu yhteensä 26 iteraatiota. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä seitsemän henkilöä. Haastatteluihin valittiin sopiviksi katsottuja henkilöitä eri puolelta organisaatiota. Haastattelut pidettiin puolistrukturoidusti, kysymyslistaa hyväksikäyttäen. Haastattelujen avulla tutkimukseen kerättiin kvalitatiivinen data. Tutkimuksen kvantitatiivinen data kerättiin iteraation 27. julkaisun yhteydessä. Tässä yhteydessä tutkimuksessa saatiin selville organisaation aktiivisuus eri viestintäkanavissa.
Haastattelututkimuksessa selvisi, että tapausprojektin läpinäkyvyyteen oltiin tyytymättömiä, osittain tyytyväisiä ja tyytyväisiä. Osa haastateltavista oli halukkaita käymään pitkiä keskusteluja tyytymättömyyden syistä ja odotusarvoista. Etenkin näistä, kritiikkiä sisältäviä haastatteluja pyrittiin analysoimaan, pohtimaan ja tunnistamaan kehitysehdotuksia. Viestintäkanavista Yammer oli käyttäjämäärällisesti suosituin. Osa haastateltavista kuitenkin piti myös katselmointikokouksia tärkeinä mahdollisuutena vaikuttaa projektiin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien projektien kommunikointia suunniteltaessa.
Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin asiakasportaaliprojektin viestinnän onnistumista globaalissa yrityksessä. Tapausprojekti oli ensimmäisiä ison mittaluokan projekteja
kohdeyrityksessä, jossa hyödynnettiin Scrum-viitekehystä projektin toteuttamiseksi. Projektilla oli iso joukko asianomistajia organisaation eri tasoilla. Tämän tutkimustyön tarkoitus oli tutkia, saavatko projektia seuraavat tahot riittävästi tietoa projektin tavoitteista, tähänastisista saavutuksista sekä projektin aikaansaannoksista.
Tämä tapaustutkimus suoritettiin valikoitujen haastattelujen avulla siinä vaiheessa, kun projektin aloittamisesta oli kulunut ajallisesti noin yksi vuosi. Tuona hetkenä projektissa oli suoritettu yhteensä 26 iteraatiota. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä seitsemän henkilöä. Haastatteluihin valittiin sopiviksi katsottuja henkilöitä eri puolelta organisaatiota. Haastattelut pidettiin puolistrukturoidusti, kysymyslistaa hyväksikäyttäen. Haastattelujen avulla tutkimukseen kerättiin kvalitatiivinen data. Tutkimuksen kvantitatiivinen data kerättiin iteraation 27. julkaisun yhteydessä. Tässä yhteydessä tutkimuksessa saatiin selville organisaation aktiivisuus eri viestintäkanavissa.
Haastattelututkimuksessa selvisi, että tapausprojektin läpinäkyvyyteen oltiin tyytymättömiä, osittain tyytyväisiä ja tyytyväisiä. Osa haastateltavista oli halukkaita käymään pitkiä keskusteluja tyytymättömyyden syistä ja odotusarvoista. Etenkin näistä, kritiikkiä sisältäviä haastatteluja pyrittiin analysoimaan, pohtimaan ja tunnistamaan kehitysehdotuksia. Viestintäkanavista Yammer oli käyttäjämäärällisesti suosituin. Osa haastateltavista kuitenkin piti myös katselmointikokouksia tärkeinä mahdollisuutena vaikuttaa projektiin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien projektien kommunikointia suunniteltaessa.