First North -listautuminen ja päälistalle siirtyminen – motiivit ja First North -listan merkitys: Case Nixu Oyj

Abstract

Monenkeskisten markkinapaikkojen määritelmä syntyi vuonna 2004, kun EU-alueella annettiin direktiivi Rahoitusvälineiden markkinoista. Monenkeskisiä markkinapaikkoja ei luokitella arvopaperimarkkinoita säätelevien lakien ja direktiivien mukaisiksi säännellyiksi markkinoiksi, vaan niitä säätelee monenkeskistä markkinapaikkaa ylläpitävä pörssi itse, Suomessa Nasdaq Helsinki Oy. Monenkeskiset markkinapaikat ovat tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka pyrkivät keräämään rahoitusta, mutta eivät ole vielä valmiita säänneltyjen markkinoiden mukaisiin vaatimuksiin. Suomessa Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämän monenkeskisen markkinapaikan nimi on First North. Monenkeskinen markkinapaikka mielletään usein pk-yritysten ensiaskeleena kohti pörssin päälistaa.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhden case-yrityksen näkökulmasta motiiveja listautua First North -listalle ja siirtyä sieltä pörssin päälistalle. Tutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä First North -listan merkityksestä toisaalta omana markkinapaikkanaan ja toisaalta päälistan eteisenä. Tarkoituksena on tutkia mitkä syyt johtivat case-yrityksen First North -listalle hakeutumiseen ja edelleen päälistalle siirtymiseen. Tarkoituksena on myös valottaa First North -listan ja päälistan hyötyjen ja kustannusten eroavaisuuksia ja pyrkiä ymmärtämään miksi yritys haluaa jatkaa First North -listalta päälistalle. Tutkielman teoriaosuudessa kerättiin esiymmärrys olemassa olevasta tiedosta listautumisen motiiveista ja kustannuksista sekä perehdyttiin muiden monenkeskisten markkinapaikkojen tutkimukseen. Teorian pohjalta haastateltiin case-yrityksen ylintä johtoa teoriaan pohjautuvilla sekä teoriasta irrallaan olevilla kysymyksillä, joilla pyrittiin luomaan ymmärrystä First North -listan ja päälistan keskinäisestä suhteesta, josta aikaisempi tutkimus on niukkaa.

Case-yrityksen First North -listautumisen motiivi tunnistettiin vahvimmin investointien rahoittamisessa. Strategian mukainen kasvutavoite vaati pääomaa sekä orgaaniseen että epäorgaaniseen kasvuun. Osakeannin lisäksi osakkeen käyttäminen yrityskaupan valuuttana nähtiin erittäin merkittäväksi tekijäksi epäorgaanisen kasvun rahoittamisessa. Valmiiksi hajaantuneen osakeomistuksen takia yhtenä listautumismotiivina pidettiin myös osakkeenomistajien mahdollisuutta käydä kauppaa osakkeilla. Päälistalle siirtyminen johtui kasvavasta rahoitustarpeesta sekä tiettyjen IFRS -kirjanpitoon liittyvien seikkojen takia. Päälistalle siirtyminen nähtiin myös luonnollisena osana yhtiön tavoitetta kohti Pohjois-Euroopan johtavaa kyberturvakumppania. First North -listautuminen koettiin erittäin hyödylliseksi välivaiheeksi listautumisprosessissa, eikä sen nähty tuottavan merkittäviä lisäkustannuksia ottaen huomioon siitä koituneet hyödyt. Suurimmaksi hyödyksi välivaiheesta koettiin listalla olemisesta aiheutuvien vaatimusten porrastaminen sekä hallinnollisten että talousosaston resurssien vaiheittainen kasvattaminen. Tutkielman tulosten perusteella First North -lista näyttäisi aikaistavan hetkeä, jolloin listautumisen hyödyt ylittävät sen kustannukset. First North -listaa ei tulisi kuitenkaan ymmärtää pelkkänä päälistan eteisenä. Päälistalle siirtyminen nähtiin suurimmaksi osaksi luonnollisena vaiheena yrityksen kasvussa sen sijaan, että päälista avaisi uusia hyötyjä. Tämä tutkimus ei kuitenkaan kyennyt vastaamaan kysymykseen siitä, missä tilanteessa päälistalle siirtyminen on kannattavaa. Tähän kysymykseen nousi empiriasta mahdollisia vastauksia, jotka vaativat kuitenkin jatkotutkimusta.