”Pomot bönärissä”: tutkimus työuupumuskertomuksista yritysten johtoryhmissä

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee työuupumusta yritysten johtoryhmien jäsenillä. Tutkimus pureutuu työuupumuksen tematiikkaan kolmea kautta. Ensiksi tutkimuksessa selvitetään sitä, millaisia työuupumustyyppejä esiintyy yritysten johtoryhmissä, toiseksi keskitytään tekijöihin, jotka aiheuttavat ja vähentävät työuupumusta johtoryhmien jäsenillä ja kolmanneksi tarkastellaan työuupumusta kuntajohtamisen ja yritysjohtamisen konteksteissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysjohtajien työuupumuksesta ja työuupumusilmiöstä.

Työuupumus on valikoitunut tähän tutkimukseen aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Työuupumus on yksi keskisimmistä työelämän haasteista ja jonkin asteisesti siitä kärsii jo lähes puolet työikäisistä suomalaisista. Toisaalta johtoryhmien jäsenet ovat mielenkiintoinen valinta tutkimuksen keskiöön siksi, koska he vastaavat viime kädessä organisaationsa henkilöstön työhyvinvoinnista samalla, kun ovat itse kovien ristipaineiden alla. Johtoryhmädynamiikka, monitahoiset odotukset, taloudelliset tavoitteet sekä jatkuva muutos ovat vain esimerkkejä johtoryhmien ja työuupumuksen monitahoisesta vuorovaikutuksesta.

Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa yritysjohtajaa kolmen eri yrityksen johtoryhmistä. Haastattelut toteutettiin narratiivisina teemahaastatteluina ja saatu aineisto analysoitiin sekä teoria-, että aineistolähtöisesti. Analysoinnin jälkeen haastatellut johtoryhmänjäsenet jaettiin työuupumustyyppeihin sillä perusteella, miten he itse suhtautuvat työuupumukseen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritysten johtoryhmistä on löydettävissä kolmenlaisia työuupumustyyppejä; kiistäjiä, selviytyjiä ja puolustajia. Sen sijaan Summasen kuntatutkimuksessa (2019) löydetyt sinnittelijät eivät nousseet esiin tässä tutkimuksessa. Työuupumusta lisääviä tekijöitä haastatteluiden perusteella olivat ainakin ristiriitaiset odotukset, työn epämääräisyys, esimiehen tuen puute, uudistuminen ja kilpailussa pysyminen sekä johtamiseen liittyvät haasteet. Työuupumusta hillitsivät puolestaan delegointi ja kieltävien vastausten antaminen sekä lomat, muut irtiotot ja sosiaaliset suhteet.

Tutkimuksen johtopäätöksissä pohditaan syitä sille, miksi sinnittelijöitä ei löytynyt tässä yritysjohtajiin kohdistuvassa työuupumustutkimuksessa. On mahdollista, että sinnittelijät eivät halunneet osallistua tai eivät osallistuneet haastatteluihin tai poissaolon syy voi selittyä yritysten ja kuntien erilaisella luonteella. Myös johtajasopimuksilla kuvataan olevan merkitystä sinnittelijöiden puuttumisessa. Uutta tutkimusta tarvitaan tämän tutkimuksen jatkoksi kvantitatiivisin metodein tehtynä sekä yritysjohtamisen perusteisiin pureutuen.