Tiedolla johtaminen valtionhallinnossa : valmiuksien ja maturiteetin arviointi
Ahonen, Olli (2020)
Ahonen, Olli
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004153248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004153248
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen perusteella valtionhallinnon organisaatioista yli kuusikymenetä prosenttia sijoittuu tiedolla johtamisen kypsyystasossaan kehittyvään analytiikkakyvykkyyteen. Reilu viidennes tutkituista organisaatioista sijoittuu analyyttisiin tai johtaviin analyyttisiin organisaatioihin. Vajaa neljännes puolestaan sijoittuu alustavan tai heikon analytiikkakyvykkyyden organisaatioihin.
Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ulkoisia data-analytiikan palveluita ilmoitti käyttävänsä noin neljännes, omia data-analytiikan palveluita tuotti noin viidennes ja alle viidennes ilmoitti organisaatiosta löytyvän tietojohtajan tai vastaavassa roolissa työskentelevän henkilön. Näin ollen valtionhallinnon tiedolla johtamisen tehtävien organisointia ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella voida pitää kovin vakiintuneena.
Valtionhallinnon tiedolla johtamisen merkittävimmät vahvuudet ovat analytiikkaosaaminen, tiedon saatavuus ja laatu sekä pitkän tähtäimen strategisten tavoitteiden asettaminen tiedolla johtamiseen liittyen. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat konserniorientaatio, eli analytiikkatoiminnan integroituminen läpi organisaation sekä johtajuus analytiikassa, millä tarkoitetaan johdon esimerkillistä toimintaa.
Kriittisyys organisaation tiedolla johtamisen valmiuksia kohtaan näyttää lisääntyvän siirryttäessä ylimmästä johdosta operatiivisemmalle päätöksenteon tasolle, tämän tutkimuksen perusteella. Ylimmän johdon, talousjohdon ja ICT-johdon arviot sijoittuivat tasaisesti kaikilla arviointialueilla varsin korkealle. Hallintojohdon näkemykset tiedolla johtamisen edellytyksistä olivat samoin varsin positiivisia. Viestintäjohdon arviot sijoittautuivat keskivaiheille. Kriittisimmin tiedolla johtamisen valmiuksien tilaan suhtautuivat toimialan / osaston / tulosalueen / yksikön johto ja henkilöstöjohto.
Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on selkiyttää tiedolla johtamiseen liittyviä termejä ja käsitteitä osana tietojohtamisen kokonaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään myös tietojohtamisen termien esiintymisen yleisyyttä tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuksessa muodostetaan tietojohtamisen käsitemalli tutkimuksen viitekehykseksi sekä laajemminkin hyödynnettäväksi. Käsitemallia voidaan hyödyntää laajemminkin tietojohtamista ja tiedolla johtamista koskevassa keskustelussa, toiminnassa ja tutkimuksessa.
Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva valtionhallinnon tiedolla johtamisen tilasta, sen valmiuksien kartoittamisen ja maturiteetin arvioinnin avulla. Tutkimuksessa sovelletaan Thomas H. Davenportin kehittämää DELTA-arviointimallia, jossa organisaation tiedolla johtamisen valmiuksia arvioidaan viidellä eri osa-alueella: 1.) tiedon saatavuus ja laatu, 2.) tiedolla johtamisen konserniorientaatio, 3.) analyyttinen johtajuus, 4.) pitkän tähtäimen strategiset tavoitteet sekä 5.) analytiikkaosaaminen; ja tiedolla johtamisen maturiteettia viisiportaisen asteikon avulla: 1.) heikko analytiikkakyvykkyys, 2.) alustava analytiikkakyvykkyys, 3.) kehittyvä analytiikkakyvykkyys, 4.) analyyttinen organisaatio ja 5.) johtava analyyttinen organisaatio. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tukitoimenpiteiden arvioimisessa ja kohdentamisessa valtionhallinnon tiedolla johtamisen edistämiseksi.
Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista ulkoisia data-analytiikan palveluita ilmoitti käyttävänsä noin neljännes, omia data-analytiikan palveluita tuotti noin viidennes ja alle viidennes ilmoitti organisaatiosta löytyvän tietojohtajan tai vastaavassa roolissa työskentelevän henkilön. Näin ollen valtionhallinnon tiedolla johtamisen tehtävien organisointia ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella voida pitää kovin vakiintuneena.
Valtionhallinnon tiedolla johtamisen merkittävimmät vahvuudet ovat analytiikkaosaaminen, tiedon saatavuus ja laatu sekä pitkän tähtäimen strategisten tavoitteiden asettaminen tiedolla johtamiseen liittyen. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat konserniorientaatio, eli analytiikkatoiminnan integroituminen läpi organisaation sekä johtajuus analytiikassa, millä tarkoitetaan johdon esimerkillistä toimintaa.
Kriittisyys organisaation tiedolla johtamisen valmiuksia kohtaan näyttää lisääntyvän siirryttäessä ylimmästä johdosta operatiivisemmalle päätöksenteon tasolle, tämän tutkimuksen perusteella. Ylimmän johdon, talousjohdon ja ICT-johdon arviot sijoittuivat tasaisesti kaikilla arviointialueilla varsin korkealle. Hallintojohdon näkemykset tiedolla johtamisen edellytyksistä olivat samoin varsin positiivisia. Viestintäjohdon arviot sijoittautuivat keskivaiheille. Kriittisimmin tiedolla johtamisen valmiuksien tilaan suhtautuivat toimialan / osaston / tulosalueen / yksikön johto ja henkilöstöjohto.
Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on selkiyttää tiedolla johtamiseen liittyviä termejä ja käsitteitä osana tietojohtamisen kokonaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään myös tietojohtamisen termien esiintymisen yleisyyttä tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuksessa muodostetaan tietojohtamisen käsitemalli tutkimuksen viitekehykseksi sekä laajemminkin hyödynnettäväksi. Käsitemallia voidaan hyödyntää laajemminkin tietojohtamista ja tiedolla johtamista koskevassa keskustelussa, toiminnassa ja tutkimuksessa.
Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva valtionhallinnon tiedolla johtamisen tilasta, sen valmiuksien kartoittamisen ja maturiteetin arvioinnin avulla. Tutkimuksessa sovelletaan Thomas H. Davenportin kehittämää DELTA-arviointimallia, jossa organisaation tiedolla johtamisen valmiuksia arvioidaan viidellä eri osa-alueella: 1.) tiedon saatavuus ja laatu, 2.) tiedolla johtamisen konserniorientaatio, 3.) analyyttinen johtajuus, 4.) pitkän tähtäimen strategiset tavoitteet sekä 5.) analytiikkaosaaminen; ja tiedolla johtamisen maturiteettia viisiportaisen asteikon avulla: 1.) heikko analytiikkakyvykkyys, 2.) alustava analytiikkakyvykkyys, 3.) kehittyvä analytiikkakyvykkyys, 4.) analyyttinen organisaatio ja 5.) johtava analyyttinen organisaatio. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tukitoimenpiteiden arvioimisessa ja kohdentamisessa valtionhallinnon tiedolla johtamisen edistämiseksi.