Sosiaalinen mikroyrittäjäidentiteetti: Laadullinen tutkimus mikroyrittäjäidentiteetin rakentumisesta ja sille annetuista merkityksistä
Huttunen, Karla (2020)
2020
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143222
Tiivistelmä
Yrittäjyyttä arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa, ja yrittäjyyteen kannustavat tukitoimet ovatkin olleet viime vuosina esillä esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Tässä tutkielmassa olen kiinnostunut mikroyrittäjyydestä identiteetin käsitteen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään, kuinka suomalaiset mikroyrittäjät mikroyrittäjäidentiteettiään rakentavat ja millaisia merkityksiä identiteetille annetaan yrittäjyyden näkökulmasta. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Miten haastateltavat rakentavat yrittäjäidentiteettiä haastatteluaineistossa? ja Millaisista tekijöistä haastateltavien mikroyrittäjien yrittäjäidentiteetti muodostuu?
Tutkielma on tehty aineistolähtöisesti Työterveyslaitoksen sekä Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen Evidence-based health promotion@work -hankkeeseen kerätyn aineiston pohjalta ja tutkielman aineistona on ollut 30 suomalaisen mikroyrittäjän haastattelua. Tutkielman aineiston analyysi on tehty diskurssianalyysia metodina hyödyntäen. Erilaisista mikroyrittäjyyden merkityksellistämisen tavoista jäsentyi diskursiivisia muodostumia, jotka muodostavat tutkielman tulosluvun. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan sekä aikaisempaan yrittäjä- ja identiteettitutkimukseen.
Aineistossa mikroyrittäjäidentiteettiä ja yrittäjyyttä toimintana jäsennettiin mikroyrittäjien toimesta hyvin moninaisesti, ja tutkielman tulokset on aineiston analyysin perusteella koottu viiteen diskursiiviseen ryhmään. Nämä ryhmät ovat 1. Mikroyrittäjyys elämäntavan ja työnteon mahdollistajana, 2. Sosiaalinen mikroyrittäjyys, 3. Yhteiskunnallinen mikroyrittäjyys, 4. Vapaus sekä mikroyrittäjyyden sitovuus ja 5. Epävarmuus ja kokemus kyvykkyydestä oman mikroyrityksen suhteen. Mikroyrittäjäidentiteettiä tuotettiin aineistossa haastateltujen mikroyrittäjien toimesta muun muassa vastadiskurssien, kuten mikroyrittäjyyteen liitetyn vapauden ja sitovuuden, kautta sekä vertailemalla mikroyrittäjyyttä palkkatyön tekemiseen.
Suomalaisista yrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä. Mikroyrittäjäidentiteettiä on tästä huolimatta tutkittu suomalaisessa kontekstissa hyvin vähän, ja tutkielma tarjoaa näkökulmia mikroyrittäjäidentiteetin ja mikroyrittäjyyden ymmärtämiseksi.
Tutkielma on tehty aineistolähtöisesti Työterveyslaitoksen sekä Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen Evidence-based health promotion@work -hankkeeseen kerätyn aineiston pohjalta ja tutkielman aineistona on ollut 30 suomalaisen mikroyrittäjän haastattelua. Tutkielman aineiston analyysi on tehty diskurssianalyysia metodina hyödyntäen. Erilaisista mikroyrittäjyyden merkityksellistämisen tavoista jäsentyi diskursiivisia muodostumia, jotka muodostavat tutkielman tulosluvun. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan sekä aikaisempaan yrittäjä- ja identiteettitutkimukseen.
Aineistossa mikroyrittäjäidentiteettiä ja yrittäjyyttä toimintana jäsennettiin mikroyrittäjien toimesta hyvin moninaisesti, ja tutkielman tulokset on aineiston analyysin perusteella koottu viiteen diskursiiviseen ryhmään. Nämä ryhmät ovat 1. Mikroyrittäjyys elämäntavan ja työnteon mahdollistajana, 2. Sosiaalinen mikroyrittäjyys, 3. Yhteiskunnallinen mikroyrittäjyys, 4. Vapaus sekä mikroyrittäjyyden sitovuus ja 5. Epävarmuus ja kokemus kyvykkyydestä oman mikroyrityksen suhteen. Mikroyrittäjäidentiteettiä tuotettiin aineistossa haastateltujen mikroyrittäjien toimesta muun muassa vastadiskurssien, kuten mikroyrittäjyyteen liitetyn vapauden ja sitovuuden, kautta sekä vertailemalla mikroyrittäjyyttä palkkatyön tekemiseen.
Suomalaisista yrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä. Mikroyrittäjäidentiteettiä on tästä huolimatta tutkittu suomalaisessa kontekstissa hyvin vähän, ja tutkielma tarjoaa näkökulmia mikroyrittäjäidentiteetin ja mikroyrittäjyyden ymmärtämiseksi.