”Mary Lou Retton taisteli kuin mies” : Naiseuden diskurssit mediassa Los Angelesin olympialaisissa 1984

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee vuoden 1984 Los Angelesin olympialaisten uutisoinnissa syntyneitä naiseuden diskursseja ja sitä kautta naisurheilijoiden asemaa 1980-luvulla. Tutkielma sijoittuu historian ajanjaksoon, jolloin naisliike vaikutti yhteiskunnan eri aloilla ja myös urheilussa naisten mahdollisuudet olivat lisääntyneet. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia representaatioita naisurheilijoista luotiin mediassa ja miten naisten lisääntyneet mahdollisuudet ja ainakin näennäisesti lisääntynyt tasa-arvo heijastuivat lehtien uutisointiin Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Mediaa tarkastellaan tutkielmassa aikansa edustajana ja se nähdään sekä merkitysten tuottajana että aikansa asenteiden heijastajana. Lähdeaineistona toimivat olympialaisten aikana julkaistujen Helsingin Sanomien ja New York Timesin urheilusivut, joita on tarkasteltu diskurssianalyysin keinoin. Tutkielma yhdistää sukupuoli- ja urheiluhistoriaa sekä hyödyntää feministisen urheilututkimuksen ja mediaurheilun tutkimuksen käsitteitä.

Urheilu ymmärretään pro gradu -tutkielmassa osaksi kulttuuria ja yhteiskunnallisen järjestyksen ja vallan rakentumisen paikkana. Voimakkaasti sukupuolittuneen luonteensa takia urheilu on sukupuolinäkökulmasta hedelmällinen tutkimuskohde. Se on nähty maskuliinisuuden muotoutumisen paikkana ja sukupuolen eroja tuottavana ja vahvistavana järjestelmänä. Tulokset kertovat, millaista sukupuolijärjestystä urheilu-uutisoinnilla rakennettiin aikana, jolloin naisurheilijat valtasivat entistä maskuliinisempina pidettyjä lajeja ja uhkasivat näin urheilun ja yhteiskunnan miehistä hegemoniaa.

Olympialaisuutisoinnista on eroteltu kolme vallitsevaa diskurssia, joiden kautta naisurheilijat esitettiin. Ne olivat naisurheilija objektina ja katseen kohteena, naisurheilija sukupuolensa edustajana sekä naisurheilija osallistujana. Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten havaintoja median luomista naisurheilijoiden representaatioista, joissa korostuivat urheilun ulkopuoliset ominaisuudet kuten ulkonäkö tai parisuhde ja joissa heidät kuvattiin vähemmän urheilullisena ja kilpailunhaluisena kuin miehet. Lehdistössä muodostuneet representaatiot olivat hyvin samanlaisia sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Naisurheilijoiden trivialisointi mediassa häivytti heidän asemaansa urheilijana ja heidän esittämisensä ensisijaisesti sukupuolensa edustajina ylläpiti urheilussa vallitsevaa ja urheilun kautta yhteiskunnassa ylläpidettävää sukupuolijärjestystä. Tutkielma tuo esiin myös muutoksen hitauden joukkoviestimissä yhteiskunnallisten muutosten aikana sekä median roolin yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä ja vastustajana. Naisurheilun kehityksen myötä sen kuva mediassa oli monipuolistunut, mutta kuva naisurheilijasta oli yhä hyvin perinteinen.