Ammatillisten opettajien näkemyksiä koulutusreformin vaikutuksista nuorten koulutukseen
Tuomilehto, Matti-Pekka (2020)
2020
Elinikäinen oppiminen ja kasvatus, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Lifelong Learning and Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143214
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen vaikutuksia nuorten koulutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille nuorten parissa työskentelevien ammatillisten opettajien näkemyksiä koulutusreformin vaikutuksista. Nuorilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa 15–24 –vuotiaita, mutta tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat esisijaisesti 16–18 -vuotiaat nuoret. Tutkimuksen keskiössä on koulutusuudistuksen muutosten vaikutusten arviointi. Ammatillisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on ollut työelämälähtöisyyden ja osaamisperustaisuuden vahvistaminen. Koulutusuudistuksen myötä myös ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmiä on uudistettu ja koulujen autonomiaa lisätty. Uudistuksen lisäksi ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut samanaikaisesti melkein 400 M€ rahoitusleikkaukset. Tarkoituksena on saada tietoa sekä ymmärrystä nuorten ammatillisen koulutuksen tilasta. Mitä haasteita uudistus asettaa nuorten koulutuksen toteutumiselle?
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustuu fenomenologiaan ja painottuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen. Tutkimukseen osallistui 10 ammatillisten aineiden opettajaa ja he edustivat seitsemää erilaista ammatillista alaa. Aineisto kerättiin keväällä 2018, avoimella haastattelulla ja haastateltavien keskimääräiseksi työkokemusvuosiksi muodostui noin 22 vuotta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, joka soveltuu hyvin erilasten laadullisten aineistojen analysointiin.
Tutkimuksen tulosten mukaan rahoitusperusteet voivat johtaa tutkintojen läpäisyjen helpottumiseen. Kohdistuneet säästöt sekä rahoitusperusteiden muutokset ovat johtaneet opetusryhmien kasvamiseen sekä lähiopetuksen vähenemiseen. Lähiopetuksen supistumisen myötä laaja-alaiset opetustavoitteet eivät toteudu kunnolla. Lähiopetuksen supistumisen myötä opiskelijoiden koulunkäynnistä on tullut epäsäännöllisempää, mikä voi heikentää motivaatiota koulunkäyntiin sekä nuorten työelämävalmiuksia. Uudistus mahdollistaa työelämälähtöisen koulutuksen sekä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumisen. Työelämässä tapahtuva koulutus tarjoaa hyvän vaihtoehdon nuorille, mutta ongelmia on yleisesti työssäoppimispaikkojen saatavuudessa sekä erityisesti laadukkaiden työssäoppimispaikkojen puute. Tutkimuksen havaintojen mukaan työelämälähtöisen koulutuksen keskeisiä ongelmia ovat opetustavoitteiden, ohjaus- ja arviointikäytänteiden vaihtelevuus sekä puutteellisuus. Uudistuksen onnistumisen kriittisenä kohtana on pätevien työpaikkaohjaajien vähyys. Osaamisperustaisessa koulutuksessa erityisesti tiedollinen osaaminen ei saa vahvaa asemaa. Tutkimuksen havaintojen mukaan työelämälähtöisyyden sekä osaamisperustaisuuden soveltaminen laaja-alaisesti nuorten koulutukseen ei välttämättä tue hyvin nuorten kasvua tai ammatillista kehittymistä sekä tarjoa monipuolisia tai laaja-alaisia opiskelumahdollisuuksia. Tutkimushavaintojen mukaan nuorille voidaan kouluissa antaa hyvää ja laaja-alaista koulutusta. Tutkimuksen mukaan uudistus voi kasvattaa opiskelijoiden koulutuksellista eriytymistä sekä syrjäytymisen riskiä. Tutkimuksen mukaan uudistus näyttäisi tukevan hyvien opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksia enemmän, kuin heikompien. Tutkimuksen mukaan uudistus vahvistaisi alueellista koulutusta elinkeinoelämän tarpeista, mutta toisaalta se rajoittaisi nuorten kouluttautumismahdollisuuksia.
Tutkimus antaa tietoa nuorten koulutuksen tilasta sekä mahdollisuuden tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä nuorten tarpeista. Ammatillista koulutusuudistusta on rakennettu selkeästi aikuiskoulutuksen periaatteiden näkökulmasta. Uudistuksessa ei enää tunnusteta nuorten ja aikuisten erilaisia lähtökohtia, vaan enemmänkin opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita. Uudistuksessa uusliberalistiset näkemykset ovat saaneet lisää jalansijaa ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa, korostaen tuloksellisuutta ja suorituskeskeisyyttä. Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen näyttäisi tutkimuksen mukaan edellyttävän ammatillisen koulutuksen vahvempaa irrottautumista julkishallinnon ohjauksesta. Työelämälähtöisessä koulutuksessa tulisi tunnustaa, että siinä koulutusta rakennetaan yksilöiden sekä työelämän tarpeista, mikä määrittelee myös ammatillisen sivistyskäsityksen uudelleen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustuu fenomenologiaan ja painottuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen. Tutkimukseen osallistui 10 ammatillisten aineiden opettajaa ja he edustivat seitsemää erilaista ammatillista alaa. Aineisto kerättiin keväällä 2018, avoimella haastattelulla ja haastateltavien keskimääräiseksi työkokemusvuosiksi muodostui noin 22 vuotta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, joka soveltuu hyvin erilasten laadullisten aineistojen analysointiin.
Tutkimuksen tulosten mukaan rahoitusperusteet voivat johtaa tutkintojen läpäisyjen helpottumiseen. Kohdistuneet säästöt sekä rahoitusperusteiden muutokset ovat johtaneet opetusryhmien kasvamiseen sekä lähiopetuksen vähenemiseen. Lähiopetuksen supistumisen myötä laaja-alaiset opetustavoitteet eivät toteudu kunnolla. Lähiopetuksen supistumisen myötä opiskelijoiden koulunkäynnistä on tullut epäsäännöllisempää, mikä voi heikentää motivaatiota koulunkäyntiin sekä nuorten työelämävalmiuksia. Uudistus mahdollistaa työelämälähtöisen koulutuksen sekä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumisen. Työelämässä tapahtuva koulutus tarjoaa hyvän vaihtoehdon nuorille, mutta ongelmia on yleisesti työssäoppimispaikkojen saatavuudessa sekä erityisesti laadukkaiden työssäoppimispaikkojen puute. Tutkimuksen havaintojen mukaan työelämälähtöisen koulutuksen keskeisiä ongelmia ovat opetustavoitteiden, ohjaus- ja arviointikäytänteiden vaihtelevuus sekä puutteellisuus. Uudistuksen onnistumisen kriittisenä kohtana on pätevien työpaikkaohjaajien vähyys. Osaamisperustaisessa koulutuksessa erityisesti tiedollinen osaaminen ei saa vahvaa asemaa. Tutkimuksen havaintojen mukaan työelämälähtöisyyden sekä osaamisperustaisuuden soveltaminen laaja-alaisesti nuorten koulutukseen ei välttämättä tue hyvin nuorten kasvua tai ammatillista kehittymistä sekä tarjoa monipuolisia tai laaja-alaisia opiskelumahdollisuuksia. Tutkimushavaintojen mukaan nuorille voidaan kouluissa antaa hyvää ja laaja-alaista koulutusta. Tutkimuksen mukaan uudistus voi kasvattaa opiskelijoiden koulutuksellista eriytymistä sekä syrjäytymisen riskiä. Tutkimuksen mukaan uudistus näyttäisi tukevan hyvien opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksia enemmän, kuin heikompien. Tutkimuksen mukaan uudistus vahvistaisi alueellista koulutusta elinkeinoelämän tarpeista, mutta toisaalta se rajoittaisi nuorten kouluttautumismahdollisuuksia.
Tutkimus antaa tietoa nuorten koulutuksen tilasta sekä mahdollisuuden tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä nuorten tarpeista. Ammatillista koulutusuudistusta on rakennettu selkeästi aikuiskoulutuksen periaatteiden näkökulmasta. Uudistuksessa ei enää tunnusteta nuorten ja aikuisten erilaisia lähtökohtia, vaan enemmänkin opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita. Uudistuksessa uusliberalistiset näkemykset ovat saaneet lisää jalansijaa ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa, korostaen tuloksellisuutta ja suorituskeskeisyyttä. Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen näyttäisi tutkimuksen mukaan edellyttävän ammatillisen koulutuksen vahvempaa irrottautumista julkishallinnon ohjauksesta. Työelämälähtöisessä koulutuksessa tulisi tunnustaa, että siinä koulutusta rakennetaan yksilöiden sekä työelämän tarpeista, mikä määrittelee myös ammatillisen sivistyskäsityksen uudelleen.