Budolajeista lisää merkitystä koululiikuntaan

Abstract

Peruskouluoppilaiden asenteet ja arvonannot koululiikuntaa kohtaan ovat muuttuneet 2010-luvun kuluessa. Tuoreimmassa suomalaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta ja -suhdetta kartoittavassa LIITU-tutkimuksessa oppilaat korostivat sosioemotionaalisten taitojen, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen harjoittamisen merkityksellisyyttä koululiikunnassa, lajitaitojen ja kilpailun jäädessä taka-allalle. Jotta koululiikunta pystyy vastaamaan oppilaiden tarpeisiin, tulee koululiikunnan sisältöjä uudistaa.

Tutkimukseni tarkoituksena oli pohtia budolajien soveltuvuutta osaksi koululiikuntaa. Tutkimusta varten suunnittelin kaksi erilaista 90 minuuttia kestävää budolajioppituntia, joita pidin neljällekymmenellekolmelle ryhmälle eri kouluissa Tampereella ja Kangasalalla. Tutkimus oli otteeltaan autobiografinen. Analysoin ja pohdin suunnittelemiani ja pitämiäni oppitunteja suhteessa aiempaan tutkimukseen ja kasvatusajattelijoiden näkemyksiin.

Budolajien harjoittelussa keskeistä ovat kahden harrastajan välinen yhteistyö, kunnioitus ja luottamus. Harjoittelussa korostuu ymmärrys siitä, että ihminen ei elä maailmassa yksin, vaan on aina suhteessa kanssaihmisiinsä ja ympäristöönsä. Oppituntien runsas parityöskentelyn määrä ja niiden intensiivisyys loivat oppitunneille turvallisen ja kannustavan ilmapiirin. Oppilaat toimivat ja työskentelivät toistensa kanssa sukupuolesta ja keskinäisistä suhteista riippumatta. Kontakti- ja kosketustilanteet osoittivat, kuinka hienotunteisesti ja kunnioittavasti oppilaat keskenään toimivat ja huomioivat mahdolliset keskinäiset mitta- ja voimasuhde erot. Kosketustilanteet ovat luonteva osa budolajiharjoittelua, eivätkä oppilaat kyseenalaistaneet sitä. Harjoitteissa ylläpidetty katsekontakti sekä jatkuva toisen huomioiminen lisäsivät oppituntien merkityksellisyyttä oppilaille.

Tutkimukseni perusteella budolajit soveltuvat osaksi koululiikuntaa. Budolajeissa on runsaasti harjoitteita ja käytänteitä, jotka ovat siirrettävissä liikunnanopetukseen ja palvelevat sosioemotionaalisten taitojen harjaantumista sekä fyysisten ominaisuuksien ja liikunta-aktiivisuuden tukemista. Budolajien edustamat arvot ja käyttäytymiskoodisto soveltuvat luontevasti osaksi liikunnanopetusta ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Tutkimuseni on ajankohtainen, sillä uusimpien koululiikuntaa koskevien tutkimusten valossa oppilaat kaipaavat opetukselta jotakin uutta ja merkityksellisempää. Budolajit, kuten varmasti monet muutkin liikkumisen muodot, ovat hyödyntämätön resurssi liikunnanopetuksessa.