Opettajan valta ja sen yhteys oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen oppilaiden kokemana – School Day -hyvinvointisovelluksella toteutettu kyselytutkimus
Salo, Julia; Joro, Nea (2020)
2020
Luokanopettaja, kasvatustieteen maisterin tutkinto - Teacher Education, Master of Arts (education)
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004133204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004133204
Tiivistelmä
Tutkimus käsitteli oppilaan kokemuksia opettajan sosiaalisen vallan käytöstä ja sen yhteydestä oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kokivatko oppilaat opettajan jonkin sosiaalisen vallan muodon vaikuttavan heidän fyysiseen aktiivisuuteensa ja oliko sosiaalisen vallan muodoilla yhteyttä oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Taustaoletuksena tutkimukselle oli, että opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa omalla vallallaan oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimi John Frenchin ja Bertram Ravenin sosiaalisen vallan teoria ja sen perusteet, joita hyödynnettiin koko tutkimuksen ajan aineistonkeruusta tulosten tarkasteluun sekä pohdintaan. Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja rakentui kriittisen realismin ympärille, mikä tarkoittaa, että valittu teoreettinen pohja vallalle on ainoastaan yksi tapa tarkastella valtaan liittyviä kysymyksiä. Tärkeänä teoreettisena pohjana toimi myös fyysisen aktiivisuuden määritelmä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jonka aineisto kerättiin School Day -hyvinvointisovelluksen avulla. Tällä sovelluksella 11–12 -vuotiaat oppilaat vastasivat erilaisiin väittämiin koskien heidän fyysistä aktiivisuuttaan ja opettajan sosiaalisen vallan käytön muotoja. Aineisto kerättiin kolmelta eri luokalta ja oppilaat vastasivat väittämiin yhden viikon aikana jokaisena koulupäivänä ja seuraavana kolmena viikkona ainoastaan kouluviikon lopuksi. Tutkimuksen tulokset analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysillä sekä yhteisvaihtelun analyysillä, Spearmanin korrelaatiokerrointa apuna käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa oppilaista koki liikkuvansa paljon koulupäivän aikana, mutta vain noin neljäsosa oppilaista koki opettajan käyttämän sosiaalisen vallan saavan aikaan fyysistä aktiivisuutta. Tuloksien perusteella opettajan käyttämä legitimiteetti- ja informaatiovalta nousivat esille eniten oppilaiden fyysistä aktiivisuutta aikaansaavana vallan muotona. Lähes kaikilla sosiaalisen vallan muodoilla, lukuun ottamatta pakkovaltaa, oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Voimakkain tilastollisesti merkitsevä yhteys oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen oli huomattavissa palkinto-, referenssi-, informaatio- ja asiantuntijavallalla.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimi John Frenchin ja Bertram Ravenin sosiaalisen vallan teoria ja sen perusteet, joita hyödynnettiin koko tutkimuksen ajan aineistonkeruusta tulosten tarkasteluun sekä pohdintaan. Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja rakentui kriittisen realismin ympärille, mikä tarkoittaa, että valittu teoreettinen pohja vallalle on ainoastaan yksi tapa tarkastella valtaan liittyviä kysymyksiä. Tärkeänä teoreettisena pohjana toimi myös fyysisen aktiivisuuden määritelmä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jonka aineisto kerättiin School Day -hyvinvointisovelluksen avulla. Tällä sovelluksella 11–12 -vuotiaat oppilaat vastasivat erilaisiin väittämiin koskien heidän fyysistä aktiivisuuttaan ja opettajan sosiaalisen vallan käytön muotoja. Aineisto kerättiin kolmelta eri luokalta ja oppilaat vastasivat väittämiin yhden viikon aikana jokaisena koulupäivänä ja seuraavana kolmena viikkona ainoastaan kouluviikon lopuksi. Tutkimuksen tulokset analysoitiin tilastollisesti kuvaavalla analyysillä sekä yhteisvaihtelun analyysillä, Spearmanin korrelaatiokerrointa apuna käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että suurin osa oppilaista koki liikkuvansa paljon koulupäivän aikana, mutta vain noin neljäsosa oppilaista koki opettajan käyttämän sosiaalisen vallan saavan aikaan fyysistä aktiivisuutta. Tuloksien perusteella opettajan käyttämä legitimiteetti- ja informaatiovalta nousivat esille eniten oppilaiden fyysistä aktiivisuutta aikaansaavana vallan muotona. Lähes kaikilla sosiaalisen vallan muodoilla, lukuun ottamatta pakkovaltaa, oli kuitenkin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Voimakkain tilastollisesti merkitsevä yhteys oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen oli huomattavissa palkinto-, referenssi-, informaatio- ja asiantuntijavallalla.