Rakennustuotannon logistiikkaprosessi

Abstract

Rakennusalan toimitusketju eroaa merkittävästi muiden teollisuudenalojen toimitusketjuista. Toimitusketjut rakennusalalla toimivat tyypillisesti siten, että jokainen aliurakoitsija vastaa oman toimitusketjunsa hallinnasta ja koordinoinnista materiaalivalmistajalta asennuspaikalle saakka. Rakennustyömailla toimii siten useita rinnakkaisia toimitusketjuja, ja toimintatapa on pääurakoitsijan näkökulmasta epäedullinen. Kunkin toimitusketjun jokaisella yksittäisellä toimijalla on omat intressinsä, jotka ovat usein ristiriitaisia toimitusketjun muiden toimijoiden intressien kanssa. Syvään juurtunut alan toimintamalli aiheuttaa lukuisia tuotannollisia sekä taloudellisia ongelmia, jotka omalta osaltaan vaikuttavat muun muassa rakennusalan tuottavuuden heikkoon kehitykseen viime vuosien aikana.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan rakennustuotannossa käytettäviä logistisia malleja kirjallisuudessa sekä kohdeyrityksessä valituilla kolmella työmaalla. Tutkimuksessa tehtiin teoreettinen kirjallisuuskatsaus ja empiirinen tapaustutkimus kohdeyrityksen työmaista. Tutkimuksen päätavoite on luoda kohdeyritykselle logistiikkamalli, jota käyttämällä kohdeyrityksen työmaat pystyvät parantamaan logistiikan suunnittelua osana tuotannon ennakkosuunnittelua.

Kirjallisuuskatsauksessa muodostetaan tutkimukselle teoreettinen viitekehys käsittelemällä ensin prosessiteoriaa erityisesti projektiliiketoiminnan ympäristössä. Seuraavaksi kirjallisuuskatsauksessa edetään toimitusketjujen sekä logistiikan teoriaan, ja päädytään erityisesti rakennustuotannon logistiikan ominaispiirteisiin. Kirjallisuuskatsauksen viimeisessä osassa raportoidaan rakennusalalla yleisesti käytössä olevat tyypillisimmät kolme logistiikkamallia, jotka ovat koordinoimaton logistiikkamalli, työmaakoordinoitu logistiikkamalli sekä toimitusketju-koordinoitu logistiikkamalli.

Tapaustutkimuksessa käsitellään kolmea kohdeyrityksen työmaata. Tapaustutkimuksissa raportoidaan valittujen kohdetyömaiden osalta yleiskuvaus, tuotantotapa sekä logistiikkamalli. Keskeisimmät aineistonkeruu tavat tapaustutkimuksessa olivat puolistrukturoitu haastattelu sekä kirjallisten dokumenttien, kuten aluesuunnitelmien, logistiikkasuunnitelmien sekä aikataulujen, tutkiminen.

Tapaustutkimuksen keskeisimmät havainnot käsittelivät logistiikka- ja aikataulusuunnittelun riippuvuutta toisistaan, hankekohtaisten logististen pelisääntöjen määrittämistä sekä logistiikan ulkoistamista. Tapaustutkimuksessa havaittiin myös, että logistiikan suunnittelua kannattaisi aikaistaa, jotta erilaisia logistiikkamalleja voidaan paremmin vertailla. Tapaustutkimuksen havaintoja verrattiin kirjallisuudessa raportoituihin havaintoihin. Tapaustutkimuksen havaintojen ja tulosten sekä kirjallisuuskatsauksen pohjalta laadittiin kohdeyritykselle ehdotus logistiikkamallista, joka kehittyi tutkimuksen yhteydessä prosessikaavioksi. Prosessikaaviossa on liitetty aikataulusuunnittelun olemassa olevaan prosessiin logistiikkasuunnittelun näkökulma. Logistiikkamallin tueksi laadittiin aluesuunnitelman tarkastuslista, jonka tarkoitus on tukea ja yhtenäistää aluesuunnittelua kohdeyrityksessä.

Jatkotutkimuskohteeksi ehdotetaan tutkimuksen johtopäätösten nojalla kahta laajaa kokonaisuutta, joista kohdeyritykselle voisi olla hyötyä. Ensimmäinen ehdotus käsittelee rakennustuotannon logistiikan kustannustekijöitä ja toinen työmaalogistiikan mittausongelman ratkaisemiseen tähtäävää tutkimusta.